Alueelliset kehitysnäkymät: Talous ja työllisyys edelleen kasvussa

Alueilla arvioidaan, että talouden ja työllisyyden kehitys jatkuu edelleen kasvusuunnassa, mutta aiempaan nähden hidastuen. Lähiaikojen näkymät ovat kasvun hidastumisesta huolimatta hyvät kaikilla alueilla ja mahdolliset uhkakuvat liittyvät lähinnä kansainväliseen talouteen.

Työttömyys on laskenut kaikilla alueilla ja hyvän kehityksen ennakoidaan jatkuvan lähitulevaisuudessa, tosin hieman hidastuen. Myös pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden odotetaan edelleen helpottuvan. Työttömyyden kasvua ei ole näkyvissä missään päin maata.

Positiivisen työllisyyskehityksen vastapainona vaikeudet työvoiman saatavuudessa yleistyvät kautta maan.

– Kehitysnäkyvät jatkuvat positiivisina läpi Suomen, mutta selvää on, että osaavan työnvoiman saatavuuteen on panostettava monin eri keinoin. Tähän tartuimme jo viime kevään kehysriihessä ja jatkoimme toimia budjettiriihessä. Olemme koonneet joukon nopeasti vaikuttavia toimia osaamisen päivittämisen ja uranvaihdostilanteiden tueksi, elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo.

– Syksyn budjettiriihessä sovimme Lounais-Suomen siltasopimusmallin laajentamisesta myös muille työvoimapulasta eniten kärsiville alueille. Siltasopimukset laaditaan tämän vuoden loppuun mennessä. Hallitus panostaa lisäksi 3 miljoonaa euroa nopeasti toteutettaviin alueellisiin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin hankkeisiin, joiden rahoitukseen alueen kunnat ja yritykset osaltaan sitoutuvat, kertoo ministeri Lintilä.

Rekrytointiongelmia useilla toimialoilla ja eri ammattiryhmissä

Talouskasvu on lisännyt huomattavasti työvoiman kysyntää ja avoimien työpaikkojen määrää. Kysynnän lisäys on ollut niin ripeää, että monilla työnantajilla on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa. Rekrytointiongelmia koetaan useilla toimialoilla ja eri ammattiryhmissä.

Osaavan työvoiman saatavuus koetaan kasvavaksi haasteeksi eri puolilla maata, niin maakuntien kasvukeskuksissa kuin myös monissa pienemmissä seutukunnissa. Kainuussa puhutaan jo suoraan työvoimapulasta, sillä varsinkin kaivosalan ja metalliteollisuuden rekrytointitarpeisiin on vaikeuksia vastata. Pohjois-Savossa erityisesti Ylä-Savon metalliteollisuudessa osaajapula koetaan kriittisenä kasvun esteenä.

Työvoiman saatavuusongelmia pyritään ratkomaan mm. lisäämällä muuntokoulutuspaikkoja, tiivistämällä oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä, yritysten tarpeisiin räätälöidyillä rekrytointikoulutuksilla, laajentamalla rekrytointeja maan rajojen ulkopuolelle ja erilaisilla imago- ja rekrytointikampanjoilla.

Metsäteollisuuden lisäksi kasvun kärjessä matkailu ja rakentaminen

Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta tilanne on tällä hetkellä parempi kuin vuosi sitten. Vain Koillis-Savossa tilanne on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen nähden, muissa tilanteen arvioidaan kohentuneen. Vuoden päähän ulottuvat arviot ovat myös positiiviset.

Lounais-Suomessa suhdannetilanne ja lähitulevaisuuden näkymät ovat edelleen positiiviset. Positiivisen rakennemuutoksen myötä myös muuttovoitto on kasvanut Turun ja Vakka-Suomen seuduilla. Kasvun kärkenä on auto- ja meriteollisuus, mutta muutkin alat, kuten lääketeollisuus, ovat vahvassa kasvussa. Porin seudun automaatio-, robotiikka ja ohjelmointialojen klusteri kasvaa voimakkaasti. Turun telakan tilauskanta ulottuu vuoteen 2024 saakka ja telakka myös investoi merkittävästi. Uudenkaupungin autotehdas työllistää nyt lähes 5000 henkilöä. Satakunnan muuten hyviä näkymiä varjostaa Venatorin pigmenttitehtaan alasajo vuoteen 2021 mennessä.

Kymenlaaksossa positiivisten odotusten taustalla metsäteollisuuden lisäksi ovat logistiikka-alan vahva kasvu ja alueelle tulevat teollisuuden investoinnit.

Metsätaloudessa vire on erittäin positiivinen. Äänekosken biotuotetehdas toimii nyt täydellä kapasiteetilla, ja seudun merkitys uusien biotuotteiden keskittymänä vahvistuu. Metsäteollisuudessa on vireillä merkittäviä investointisuunnitelmia erityisesti Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Savossa Finnpulpin biotuotetehtaan valmistelussa on edetty ympäristölupien osalta ja käynnissä ovat rahoitusneuvottelut.

Matkailurakentamiskohteita on käynnissä ja tulossa eli puolilla Lappia ja muuta Pohjois-Suomea. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä ja suunnitteilla useita majoituskapasiteettia kasvattavia kohteita. Osaltaan kasvua tukee lentokenttien laajennusinvestoinnit niin Helsinki-Vantaalla kuin Lapin kentillä. 

Rakentaminen on edelleen kiivasta, vaikka näkymät ovatkin koko maan tasolla tasoittumassa. Pääkaupunkiseudulla sekä Turun, Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seuduilla rakentamisen ennakoidaan pysyvän lähiajat korkealla tasolla.

Tiedot käyvät ilmi Alueellisista kehitysnäkymistä, jotka julkaistiin 10.10.2018
Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Antti Siika-aho, puh. 050 575 4118
strategiajohtaja Jouko Nieminen, KEHA-keskus, p. 029 502 2769
erityisasiantuntija Hanna-Maria Urjankangas, TEM, p. 029 506 3739