Yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt ovat kiinnostuneita kasvupalvelumarkkinoista
Elokuussa 2018 toteutetulla kyselytutkimuksella selviteltiin kasvupalvelujen nykyisten ja potentiaalisten palveluntuottajien mahdollisuuksia ja kiinnostusta toimia työnhakijoiden ja yritysten palvelujen tuottajina.
Kysely liittyy maakuntauudistuksen osana toteutettavaan kasvupalvelu-uudistukseen, jossa ELY-keskusten ja TE-toimistojen työnhakijoiden ja yritysten palvelut siirretään maakunnille. Maakunnat toimivat jatkossa palveluiden järjestäjinä, jolloin maakunta voi oman palvelutuotannon rinnalla hyödyntää yhä laajemmin yritysten ja järjestöjen palveluja.
– Nykyisistä ja potentiaalisista uusista palveluntuottajista merkittävällä määrällä on kiinnostusta toimia jatkossa kasvupalvelumarkkinoilla. Tulevista kasvupalveluista kiinnostuneiden toimijoiden määrä on moninkertainen nykyisten TE-palvelutarjoajien määrään nähden, kertoo kehitysjohtaja Elisabet Heinonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Toimijoiden kiinnostukseen kasvupalveluita kohtaan vaikuttavat positiivisesti mm. aikaisempi kokemus TE-palveluiden tuottamisesta sekä erityisesti se, miten hyvin kasvupalvelu-uudistus ja markkinat tunnetaan. Toisaalta kiinnostusta on määrällisesti paljon pienissä yrityksissä, joiden tuntemus kasvupalveluista on huono. Samoin määrällisesti eniten kasvupalvelujen tuottamisesta kiinnostuneita on niiden toimijoiden joukossa, joilla ei ole kokemusta palvelujen tuottamisesta TE-hallinnolle. Yleistäen voidaankin sanoa, että kiinnostus kasvupalveluita kohtaan on suurta, mutta tietämys kasvupalveluista ja niiden luomista mahdollisuuksista on vielä suhteellisen vähäistä.
– Nykytilanteessa haasteena on, että kun palveluntuottajien keskuudessa kasvupalvelu-uudistuksen sisältö tunnetaan verraten huonosti, ei uudistuksen luomia liiketoimintamahdollisuuksia tunnisteta, näkee Heinonen. – Lisäksi tuleviin palveluhankintoihin ja markkinoiden syntyyn liittyy epävarmuuksia, jotka tekevät markkinoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisesta tässä vaiheessa vielä vaikeaa.
Osa kasvupalvelu-uudistukseen liittyvistä laeista on annettu kevään ja kesän aikana hallituksen esityksinä eduskuntakäsittelyyn, mutta osa on vielä työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteluvaiheessa. Jatkossa jokainen maakunta päättää itse, missä määrin se tuottaa palveluita itse ja missä määrin ostaa palveluja markkinoilta.
Huomattava osa palveluista ostetaan jo nyt
Huomattava osa työnhakijoiden ja yritysten palveluista hankitaan tälläkin hetkellä yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä (lähes 60 %). Nykyisten TE-palveluiden tuottajien joukkoon kuuluu hyvin erikokoisia ja erilaisia toimijoita. Nykyisistä TE-palvelujen tuottajista selvästi suurin osa on yksityisiä palveluyrityksiä (68 %) sekä järjestöjä, säätiöitä ja yhdistyksiä (20 %). Huomattavan suuri osuus nykyisistä palvelutuottajista on pieniä toimijoita, jotka ovat tyypillisesti erikoistuneet 2–4 palvelun tuottamiseen.
– Nykyiset palveluntuottajat myös toimivat hyvin erityyppisessä liiketoiminnassa yrityksen koon, toimialan ja asiakaskunnan perusteella, kertoo erityisasiantuntija Lari Anttonen. – TE-palvelut, kuten tulevat kasvupalvelutkin, on laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään useasta erilaisesta lähtökohdasta rakentuvaa liiketoimintaa ja liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi yrityspalveluissa ja rekrytointipalveluissa on jo olemassa varsin toimivat yksityiset palvelumarkkinat.
Tutkimuksen toteutus
Potentiaalisten kasvupalveluntuottajien valmiuksia ja mahdollisuuksia toimia palvelujen tuottajina tulevilla kasvupalvelumarkkinoilla selvitettiin laajan kyselytutkimuksen, asiantuntijahaastattelujen sekä olemassa olevan tutkimuskirjallisuuden avulla. Sähköinen kysely lähetettiin elokuussa 2018 yli 20 000 eri toimijalle. Vastauksia saatiin yhteensä 3077 (vastausprosentti 14). Kyselytutkimuksen toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.
Lisätiedot:
kehitysjohtaja Elisabet Heinonen, TEM, p. 029 50 49209
erityisasiantuntija Lari Anttonen, TEM, p. 029 50 47088
Mikko Valtakari, MDI, [email protected], p. 040 569 1568