Etnisten suhteiden ja kotouttamisen puiteohjelma -projekti

Tavoitteet ja tuotokset

1)Kotouttamisen ja etnisten suhteiden puiteohjelma 2)Maahanmuuttajien kotouttamisen vaikuttavuuden arviointimalli sekä kotoutumisen ja etnisten suhteiden poikkihallinnollinen seurantajärjestelmä, ml. keskeisten suorien ja epäsuorien indikaattoreiden kokonaisuus.
3)Tunnistetaan laatuun liittyvät kehittämistarpeet.
4)Tunnistetaan ne valtakunnalliset strategiat, politiikka- ja puiteohjelmat, joihin tulisi sisällyttää kotouttamisen ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen.

Lähtökohdat

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittisen ohjelman 19.10.2006. Maahanmuuttopoliittinen ohjelma on kokonaisvaltainen, eri osa-alueet käsittävät mm maahantuloon ja maassa oleskeluun sekä kotoutumiseen, työntekoon ja etnisiin suhteisiin liittyvät kysymykset. Ohjelma sisältää linjauksia myös maahanmuuttajien kotouttamisesta ja sen seurannasta sekä eri väestöryhmien välisten hyvien etnisten suhteiden edistämisestä. Ohjelman linjausten mukaisesti maahanmuutolle ja kotouttamiselle tulee asettaa nykyistä järjestelmällisemmin valtakunnalliset tavoitteet ja taloudelliset puitteet. Tämän vuoksi, ja ylipäänsä kotouttamisjärjestelmän ohjauksen tehostamiseksi, otetaan käyttöön laajapohjaisesti valmisteltava kotouttamisen ja etnisten suhteiden puiteohjelma, jonka valtioneuvosto hyväksyy kerran vaalikaudessa. Puiteohjelman tavoitteet otetaan huomioon myös kuntien kotouttamisohjelmissa. Kotoutumista edistetään eri hallinnonalojen toimissa. Avainasemassa ovat koulutus, eräät sosiaalipalvelut kuten päivähoito, asuminen, työvoimapalvelut ja terveydenhuolto. Tavoitteena on kotoutumisen huomioiminen eri hallinnonalojen suunnitelmissa ja ohjelmissa. Kotoutumista tukevat tavoitteet tulee ottaa huomioon läpivirtauksena, mikä tekee myös seurannasta haasteellisen. Kotoutumisen ja etnisten suhteiden seurantaa ja arviointia kehitetään puiteohjelman valmistelua varten ja systemaattisesta ja kokonaisvaltaisesta seurantatietojen tuottamisesta sovitaan eri ministeriöiden, tilastojen tuottajien ja muiden toimijoiden kesken. Työministeriön MP-tiimin osastotasoiseksi tavoitteeksi vuodelle 2006 sovittiin maahanmuuttopolitiikan valtakunnallisen ohjauksen ja vaikuttavuuden lisääminen valtakunnallisella puiteohjelmalla sekä valtakunnallisten ja paikallisten suunnitelmien kytkeminen yhteen. MP-tiimin tulostavoitteet vuodelle 2006 edellyttivät myös niiden ohjelmien kartoittamista, joissa tulisi arvioida vaikutukset etnisten suhteiden kehittymiseen. Sekä osastotasoisen tavoitteen että MP-tiimin tavoitteiden toteutusta on siirretty hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmisteluaikataulun muututtua. Valtakunnallisen puiteohjelman valmistelu liittyy moneen muuhun valtakunnalliseen strategiaan, politiikka- ja puiteohjelmaan, esimerkkeinä työllisyyden politiikkaohjelma sekä peruspalveluohjelma. Valmistelu liittyy myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain toimeenpanoon kunta- ja palvelurakennehankkeessa (PARAS-hanke). Erityisen tärkeätä on tarkastella laissa edellytettyjen selvitysten ja toimeenpanosuunnitelmien sisältöä sekä tehostetun kuntayhteistyön mahdollisuuksia kotoutumisen ja etnisten suhteiden näkökulmasta. Lisäksi valmistelussa otetaan huomioon seuraava hallitusohjelma ja hallituksen politiikkaohjelmat. Työministeriö seuraa maahanmuuttajien työllisyyttä, työvoimapalvelujen kohdentumista maahanmuuttajiin sekä niiden vaikuttavuutta ja kerää kunnilta kyselylomakkeella vuosittain tietoa pakolaisten ja maahanmuuttajien vastaanotosta ja kotoutumisesta. Tavoitteena on, että työhallinnon strategiauudistuksen ja vuoden 2008 talousarvion valmistelun yhteydessä sovitaan työministeriön hallinnonalalla keskeisimmistä työministeriön kotouttamista koskevista talousarvion tavoitteista ja seurannan tunnusluvuista. Kotoutumisesta on myös runsaasti yksittäisiä tutkimuksia, kotoutumistutkimusten lisäksi muun muassa elinolotutkimuksia, asennetutkimuksia sekä rasismi- ja syrjintätutkimuksia. Työministeriö valmistelee parhaillaan EU-osarahoituksella ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ehdotusta kansalliseksi syrjinnän seurantajärjestelmäksi. Kotouttamispolitiikan toimeenpanon vaikuttavuuden ja kotoutumisen kattavaa ja systemaattista seurantaa ei ole kuitenkaan toistaiseksi järjestetty. Myöskään ei ole sovittu keskeisimmistä poikkihallinnollisista kotoutumisen eikä kotouttamisen vaikuttavuuden indikaattoreista. Kotouttamispolitiikka ei ole Euroopan yhteisön politiikkaa, vaan kuuluu jäsenmaiden vastuualueeseen. Eurooppa-neuvosto on kuitenkin sopinut yhteisistä kotouttamisen periaatteista, jotka ovat myös Suomen kansallisen kotouttamispolitiikan lähtökohtiaProjekti liittyy työpolitiikan strategian tavoitteeseen (1) Alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja torjutaan syrjäytymistä. Tuotettavien kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuustietojen avulla voidaan työllistämis- ja muita kotouttamistoimenpiteitä kehittää aiempaa tehokkaammiksi. (4) Luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuutolle. Tuotettavien seurantatietojen avulla voidaan tunnistaa eri väestöryhmien välisten suhteiden kriittiset alueet, puuttua negatiivisiin ilmiöihin riittävän ajoissa ja näin luoda edellytyksiä työperusteisen maahanmuuton kasvattamiselle.