Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitys lähivuosina ja pitkällä aikavälillä

Tavoitteet ja tuotokset

Tavoite on, että työ tukee työllisyysstrategiaprosessia ja NAP-prosessia, EU:n laajentumisen vaikutusten arviointia ja työvoiman saatavuus-, työllisyys- ja työttömyysongelmien ratkaisemista ja sen tulokset ovat käytettävissä, kun vuoden 2007 keväällä valmistellaan hallitusohjelmaa.

Lähtökohdat

Työhallinnossa on 1960-luvun puolivälistä alkaen 3-5 vuoden välein laadittu keskipitkän ja pitkän aikavälin työvoima-arvio 1990-luvulla työhallinnossa on tehty poikkihallinnollisina työryhmätöinä Työvoima 2000-, Työvoima 2010-, Työvoima 2017- ja Työvoima 2020-projektit. Ensimmäisessä näistä kartoitettiin työvoimareservit ja saatavuusongelmat pitkällä aikavälillä edelleen ajankohtaisella tavalla. Tuolloin kehitettiin Pitkän aikavälin TyövoimaMalli, jota käyttäen analyysityö on toteutettu muissa hankkeissa ja on tarkoitus toteuttaa myös seuraavassa projektissa. Tuloksia käytettiin mm. EU-integraation työmarkkinavaikutusten analyysiin. Työvoima 2010-projektissa erityinen huomio kiinnitettiin EMU:n vaikutuksiin työmarkkinoille. Työvoima 2017-hankkeessa keskeistä oli osaamisvetoisen työllisyysstrategian perusteiden kehittäminen ja historia- ja tulevaisuusanalyysin yhdistäminen. Työvoima 2020-analyysissä syvennettiin näitä teemoja samalla kun analyysi vietiin 2000-luvun alun tilanteeseen.

Työvoima 2010-raportissa toteutettiin perusennusteiden alueellistaminen ja ammattirakenne-ennuste, joka toteutettiin nopean ja hintaan rakennemuutoksen vaihtoehdoille. Työvoima 2017-projektissa toteutettiin molemmat ja lisäksi ammattirakenne-ennusteiden alueellistaminen. Tähän kytkeytyen on tehty muita alueellisia Vuoden 2000 mittaan kehitetty PTM-aluemalli ja aluetilipidon kehitys on parantanut analyysimahdollisuuksia olennaisesti. Työvoima 2020-projektin yhteydessä johdettiin alueiden ammattirakenteen kehitys alueiden toimialakehityksen perusteella vuorovaikutteisessa yhteistyössä aluetason kanssa. Tulosten perusteella opetushallinto johti koulutuspaikkatarpeet.

Ajatus valtioneuvoston ennakointiverkostosta on kehittynyt työn yhteydessä. Sitä on hahmoteltiin Työvoima 2017-projektin yhteydessä. Se on käynnistetty siten, että työvoima-analyysin ympärille kehittynyt analyysiyhteistyö ja –verkosto muodostaa tässä yhden keskeisen osan siten, että ennakointiverkosto kattaa samalla aihealueita laaja-alaisemmin. Työvoimaprojektityö ja siihen kytkeytyvä analyysiverkosto ja siihen liittyvä ennakointi kehittyy sisällöllisen analyysityön ehdoilla ja myötävaikuttaa ennakointiverkoston kehittämiseen tästä lähtökohdasta.

Käynnistettävässä projektissa laaditaan jatkona Työvoima 2020-projektille seuraava lähivuosien ja pitkän aikavälin talouskasvua ja työllisyyttä koskeva analyysi vuosina 2004-2006 työministeriön sekä valtioneuvoston, eduskunnan, muiden ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen sekä aluetason toimijoiden käyttöön strategia ja toimenpidelinjausten valmistelua tukemaan sekä käytettäväksi kansainvälisellä tasolla ja Suomessa suunnittelussa ja tutkimuksessa. Työ palvelee työpolitiikan ja työllisyyskysymysten käsittelyä läpäisyperiaatteella yhteiskunnan eri sektoreilla. Tulokset palvelevat samalla elinkeinoelämää ja yhteiskunnan muiden toimijoiden informaatiotarvetta.

Työ tukee työvoiman saatavuuteen liittyvien toimien valmistelua.