Valtioneuvoston kirjelmä TEM/2021/21
« Valtioneuvoston yleisistunto 4.2.2021 13.00
Työ- ja elinkeinoministeriö
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o (EU) 347/2013 kumoamisesta
U 5/2021Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Mika Lintilä
Esittelijä
Neuvotteleva virkamies Maria Kekki, p. +35 8295047108
Asia
TEN-E-asetuksen (Trans-European Networks for Energy) kautta luodaan kriteerit Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen (Connecting Europe Facility – CEF) energiarahoituksen jakoperusteille rajat ylittäville kaasu- ja sähköverkkojen infrastruktuurihankkeille sekä älyverkkohankkeille. Uudella TEN-E-asetuksehdotuksella pyritään erityisesti mahdollistamaan energiakäänteen ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömien unionin sisällä ja naapurimaiden kanssa toteutettavien rajatylittävien hankkeiden ja investointien yksilöinti. Asetuksen uudistuksessa ehdotetaan CEF-rahoituksen poistamista maakaasu- ja öljyhankkeille, lisätään uusia hankekategorioita kuten vety, elektrolyyserit ja älykkäät kaasuverkot, ehdotetaan merituulivoimahanke- ja verkkoinvestointien alueellista suunnittelua ja lisätään komission roolia eurooppalaisten verkkojen suunnittelussa.
Esitys
Valtioneuvosto päättää lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmän liitteineen
Vaikutukset
Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta eikä edellyttäisi suoraan muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Kuitenkin, asetusehdotuksen edellyttämien viranomaisvelvoitteiden mahdollisilla muutoksilla voi olla vaikutuksia niiden kansallisiin järjestelyihin ja täten vaikutus näitä koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Asetusehdotuksella ei arvioida olevan suoria taloudellisia vaikutuksia. Asetusehdotuksen mukaisesti kuitenkin asetetaan ne kriteerit ja prosessit, joilla EU:n PCI-hankkeita (Project of Common Interest) valitaan ja jotka voivat saada rahoitusta CEF-rahoitusvälineestä. CEF:ssä energiahankkeisiin on varattu 5,2 miljardia euroa uudesta EU:n rahoituskehyksestä 2021–2027. Verkkojen Euroopan energiarahoitusta Suomi on aiemmalla 2014–2020 kaudella saanut yhteensä noin 98 miljoonaa euroa (saanto rahoitusvälineestä 1,83 %). Suomi sai Balticconnector-kaasuputken rakentamiselle poikkeuksellisen 75 %:n tuen. Uudella rahoituskehyskaudella suunnitteilla on ainakin yksi, Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirtoyhteyksien vahvistamiseen liittyvä rajajohtohanke, johon voidaan hakea EU-rahoitusta. Asetusehdotuksella on myös välillisiä kustannuksia kansalaisille/kuluttajille, yrityksille ja hallinnoille, kun verkkotariffeja korotetaan. Merelle rakennettavien sähköverkkojen kustannusten jaon muutoksen osalta sähkönkäyttäjien ja muiden tuottajien osuus verkkoinvestointien rahoittamisesta puolestaan kasvaisi suhteessa merellä sijaitsevien tuotantolaitosten haltijoihin, ennen kaikkea merituulivoiman tuottajiin. Tällä hetkellä Suomessa tuottajat ja liittyjät vastaavat omien liittymisjohtojensa kustannuksista. Merituulivoiman liityntäkustannus suhteessa maalle rakennettavaan kantaverkkoinfraan on erittäin merkittävä.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen