Avaruuden rauhanomaista käyttöä edistävän komitean rauhanomainen kokous Wienissä

YK:ssa avaruusasioita käsittelee jo vuonna 1959 perustettu komitea COPUOS (Committee for the Peaceful Use of Outer Space).

COPUOSissa laadittiin 1960-70-luvuilla kaikki YK:n avaruussopimukset ja siellä käydään keskustelua avaruusalan ajankohtaisista teemoista. Uusia avaruussopimuksia ei ole vuosien kuluessa saatu aikaan, mutta komiteassa on valmisteltu useita ei-sitovia YK:n päätöslauselmia keskeisistä avaruuden käyttöä ja tutkimusta koskevista aiheista.  Komitea kokoontuu eri kokoonpanoilla kolme kertaa vuodessa: tammi-helmikuussa kokoontuu tieteellis-teknisen alakomitea (Science and Technology Sub-Committee), maalis-huhtikuussa oikeudellinen alakomitea (Legal Sub-Committee) ja kesäkuussa on komitean täysistunto.

Jäseniä komiteassa on 84. Suomi ei ole jäsen, vaikka jäsenyyttä on vuosien aikana harkittu useamman kerran. Koska avaruustoiminta Suomessa on lisääntymässä ja kansallista avaruuslainsäädäntöä valmistellaan, liittyminen COPUOSin jäseneksi olisi perusteltua. Maaliskuun lopussa osallistuimmekin tarkkailijoina COPUOSin oikeudellisen alakomitean kokoukseen Wienissä. Kokous kestää kaksi viikkoa, mutta me olimme paikalla kolme mielenkiintoista päivää.

Komitean keskustelu oli hyvin valmisteltua ja kohteliasta, lähes meditatiivista. Aluksi esitettiin yleisiä huomiota ja vähitellen keskustelu kehittyi konkreettisempien kysymysten kommentointiin ja ratkaisuehdotuksiin. Keskustelua jokaisesta teemasta jatkettiin useampana päivänä, jotta jäsenvaltioilla olisi aikaa valmistella puheenvuorojaan. Kolme teemaa nousi keskustelussa ylitse muiden.

To mine or not to mine

COPUOS:n oikeudellisen alakomitean kokous alkaa tyypillisesti ajankohtaisella avaruusoikeuden seminaarilla. Tällä kertaa teemana oli kaivostoiminta avaruudessa (space mining), johon kohdistuu nyt jo suuria odotuksia, vaikka tarvittava tekniikka on vasta kehittymässä ja rahoitus avoinna. Keskustelua teemasta jatkettiin kokouksessa kaikkina kolmena päivänä, jotka siellä vietimme. Jäsenvaltiot olivat huolissaan erityisesti siitä, miten avaruuden luonnonvarojen tasapuolinen käyttö varmistetaan.  Monet korostivat, että on laadittava yhteiset kansainväliset säännöt, joilla taataan toiminnan turvallisuus, avaruusromun minimointi ja avaruuden kestävä käyttö. Erityisesti pohdittiin, pitäisikö kaivostoiminta tulkita avaruuden yleissopimuksen sallimaksi avaruuden vapaaksi käytöksi ja tutkimukseksi vai olisiko se yleissopimuksen vastaista taivaankappaleen valtaamista.  Luxemburg ja Yhdysvallat, joilla ainoina on kaivostoimintaa avaruudessa koskevaa lainsäädäntöä, korostivat molemmat, että niiden kansallinen lainsäädäntö on avaruuden yleissopimuksen mukaista. Yksimielisiä oltiin siitä, että keskustelua komiteassa tulee jatkaa.  

Mistä avaruus alkaa?

COPUOS:n oikeudellinen alakomitea on kokoontunut jo yli 50 vuoden ajan. Yhtä kauan asialistalla on ollut kysymys, mistä avaruus alkaa. Avaruuttahan ei ole määritelty missään kansainvälisessä avaruussopimuksessa ja oikeuskirjallisuudessa mielipiteet määritelmän tarpeellisuudesta ovat puolesta ja vastaan. Niin kokouksessakin. Osa jäsenvaltioista oli sitä mieltä, että erityisesti avaruuden ja ilmatilan rajan määritteleminen on tärkeää avaruusturismin ja muun lähes avaruuteen ulottuvan toiminnan vuoksi.  Osa jäsenvaltioista puolestaan katsoi, että ilman täsmällistä määritelmää on hyvin pärjätty tähänkin asti eikä se ole aiheuttanut ongelmia. Keskustelua jatketaan ensi vuonna eikä kukaan taida odottaa konkreettista lopputulosta.

Pieniä satelliitteja, suuria huolia

Suomen kannalta kiinnostava keskusteluaihe oli myös kansainvälisten avaruussopimusten soveltuminen pieniin satelliitteihin. Keskustelussa korostettiin pienien satelliittien tuomia mahdollisuuksia uusille avaruusvaltioille, kehitysmaille, pienille yrityksille ja yliopistoille. Samalla kannettiin huolta toiminnan turvallisuudesta ja avaruusromun lisääntymisestä. Yhteisesti todettiin, että pieniä satelliitteja operoivat uudet toimijat, jotka eivät välttämättä tunne soveltuvia säännöksiä. Siksi valtioiden vastuulla on huolehtia lupamenettelyn ja valvonnan avulla toiminnan turvallisuudesta ja toimijoiden ohjeistamisesta.

COPUOS on kansainvälisesti merkittävin yhteistyöelin, jonka puitteissa laaditaan kansainvälisiä käytäntöjä avaruuden käyttämiseksi ja suojelemiseksi. Kun Suomesta tulee satelliitteja avaruuteen lähettänyt valtio, sen on entistä tärkeämpää osallistua kansainväliseen keskusteluun avaruutta koskevista periaatteista. Siten liittyminen myös COPUOS:n jäseneksi olisi tarpeen.

Maija Lönnqvist
Lakimies
12.5.2017

*********************************************************************************************************************

Maija Lönnqvist on lakimies työ- ja elinkeinoministeriössä elinkeino- ja innovaatio-osastolla. Maija toimii
kansallista avaruuslainsäädäntöä valmistelevan työryhmän sihteerinä. Lisäksi hän on Euroopan
avaruusjärjestön talous- ja hallintokomiteassa Suomen delegaatti.

*********************************************************************************************************************