Hallituksen esitys: Kotoutumislakiin ja vastaanottolakiin esitetään muutoksia Ukrainasta paenneiden palveluiden turvaamiseksi
Suomessa on yli 38 000 tilapäistä suojelua hakenutta, jotka ovat paenneet Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Heidän kotoutumispalveluidensa turvaamiseksi hallitus esittää, että valtio voisi maksaa kunnille ja hyvinvointialueille korvauksia palveluiden järjestämisestä. Vastaanottolain muutokset täsmentäisivät vastaanottopalveluiden loppumista tilanteissa, joissa tilapäistä suojelua saava saa kotikunnan.
Suomeen on paennut Ukrainasta sodan vuoksi 38 000 henkilöä, jotka ovat hakeneet oleskelulupaa tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäinen suojelu perustuu EU:n direktiiviin, jota sovelletaan Ukrainan sodan myötä Suomessa ensimmäistä kertaa.
Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä esitetään muutoksia kahteen lakiin, jotta tilapäistä suojelua saavien palvelut voidaan turvata kaikissa tilanteissa. Muutoksia esitetään kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annettuun lakiin.
”Sodan yhä jatkuessa on selvää, että useimmat Ukrainasta paenneet jäävät Suomeen pidemmäksi aikaa. Lakiesitys turvaa tilapäistä suojelua saavien palvelut ja varmistaa, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on riittävästi rahoitusta palveluiden järjestämiseen”, sanoo työministeri Tuula Haatainen.
Tilapäistä suojelua saavat ovat nyt pääosin vastaanottopalveluissa
Tilapäistä suojelua saavat ovat pääasiassa vastaanottopalveluiden piirissä. Heille ei pääsääntöisesti ole voitu myöntää kotikuntaa Suomessa, koska he eivät täytä kotikuntalain edellytyksiä. Kotikunnan ovat toistaiseksi voineet saada lähinnä ne tilapäistä suojelua saavat, joilla on perheenjäsen, jolla on jo Suomessa kotikunta.
Keväästä 2023 lähtien tilapäistä suojelua saavat voivat kuitenkin saada kotikunnan, kun he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ja heidän oleskelulupiensa voimassaoloa on jatkettu. Tällöin he voivat halutessaan hakea kotikuntaa Digi- ja väestötietovirastolta.
Kunnille ja hyvinvointialueille korvauksia palveluiden järjestämisestä
Kotikunnan saamisen myötä kunnan, hyvinvointialueen ja muiden viranomaisten rooli heidän palveluidensa järjestämisessä kasvaa. Voimassa oleva laki kotoutumisen edistämisestä ei kuitenkaan mahdollista valtion korvauksia kunnille ja hyvinvointialueille tilapäistä suojelua saavien palveluista.
Jotta tilapäistä suojelua saavien kotoutumista edistävät palvelut voidaan turvata, hallitus esittää, että kunnille ja hyvinvointialueille voitaisiin maksaa valtion korvauksia palveluiden järjestämisestä, jos heillä on kotikunta. Kustannuksia korvattaisiin samoin perustein kuin esimerkiksi kansainvälistä suojelua saavan henkilön palveluita.
Muutokset lisäisivät palveluiden yhdenvertaisuutta
Esityksessä ehdotetaan myös, että tilapäistä suojelua saaviin sovellettaisiin kuntaan osoittamista koskevaa sääntelyä. Esitys selkeyttäisi kuntaan osoittamisen viranomaisvastuita ja muuttaisi kotoutumislain vastaamaan paremmin nykykäytäntöä henkilöiden kuntaan siirtymisprosesseissa.
Lisäksi ehdotetaan, että alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tullut tilapäistä suojelua saava lapsi tai nuori saisi asumisen ja tuen palvelut samoin kuin ilman huoltajaa alaikäisenä maahan tullut kiintiöpakolainen tai kansainvälistä suojelua saava lapsi tai nuori.
Lakimuutokset tulisivat voimaan maaliskuun alussa 2023
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2023
Lisätiedot:
erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 029 504 7372
johtava asiantuntija Mira Karppanen, p. 0295 047 293