Hallitus esittää väliaikaisia muutoksia työvoimakoulutukseen – TE-toimistot voisivat tarjota myös korkeakoulututkintoon johtavia opintoja
Valtioneuvosto on torstaina 29. lokakuuta antanut eduskunnalle hallituksen esityksen, jonka mukaan ELY-keskukset ja TE-toimistot voisivat hankkia ja tarjota korkeakoulututkintoon johtavia opintoja työvoimakoulutuksena tietyin edellytyksin 1.1.2021–30.6.2022 välisenä aikana. Esityksen tavoitteena on edistää työllisyyttä ja turvata osaavan työvoiman saatavuus erityisesti kasvavilla toimialoilla sekä samalla huomioida koronapandemian työmarkkinoille tuomat muutokset.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia (916/2012) väliaikaisesti siten, että työvoimakoulutuksena voitaisiin hankkia nykyisen lisäksi
- korkeakoulututkintoon johtavia opintoja keskeytyneiden korkeakouluopintojen loppuunsaattamiseksi,
- saman alan korkeakoulututkintoon johtavia opintoja henkilölle, jolla on opistoasteen tutkinto tai vastaavan tasoinen ulkomailla suoritettu tutkinto,
- uuteen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja henkilöasiakkaalle, joka on jo suorittanut korkeakoulututkinnon, jos henkilö voidaan aikaisemman tutkintonsa perusteella hyväksyä sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden korkeakoulu on määritellyt erikseen, ja jos tutkinnon suorittamisen arvioidaan kestävän enintään 24 kuukautta.
Opiskelijaksi valitseminen edellyttäisi muun työvoimakoulutuksen tavoin, että henkilö soveltuu koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään ja että hänellä on TE-toimiston toteama koulutustarve. Kun työvoimakoulutuksena hankittaisiin korkeakoulututkintoon johtavia opintoja, TE-toimisto vastaisi opiskelijoiden valitsemisesta ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu päättäisi opiskelijaksi ottamisesta.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021 ja se olisi voimassa kesäkuun 2022 loppuun. Lakia sovellettaisiin ehdotuksessa tarkoitettuihin opintoihin, jotka alkavat viimeistään 30.6.2022 ja päättyvät viimeistään 30.6.2024.
Korkeakoulututkintoon johtavalla työvoimakoulutuksella vastataan koronapandemian työmarkkinoille tuomiin muutoksiin ja osaajapulaan
Voimassa olevan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaan ELY-keskukset ja TE-toimistot voivat hankkia työvoimakoulutuksena ammatillisesti suuntautunutta koulutusta, mutta ei tutkintoon johtavia korkea-asteen opintoja.
Tietyillä aloilla on ollut pulaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotason osaajista jo aiemmin, minkä lisäksi koronapandemia on osin muuttanut työmarkkinoiden dynamiikkaa ja tarve uudentyyppiselle osaamiselle on korostunut. Esimerkiksi ICT-alan, ympäristöteknologian, bioteknologian sekä sosiaali- ja terveysalan osaajista arvioidaan olevan aiempaa suurempaa kysyntää paitsi koronapandemian ja sen aiheuttaman taloudellisen kriisin aikana, myös tilanteen helpottaessa. Tähän tilanteeseen varautumiseksi hallitus esittää väliaikaisia muutoksia työvoimakoulutusta koskeviin säännöksiin.
Työvoimakoulutus olisi nopea ja joustava väline akuutteihin tarpeisiin suunnattujen enintään 24 kuukaudessa suoritettavien tutkintoon johtavien koulutusten toteutukseen ja täydentäisi muuta koulutusjärjestelmän tarjontaa. Työvoimakoulutuksen etuna on myös, että hankittavat koulutusohjelmat suunnitellaan nimenomaan kunkin alueen työmarkkinoiden tarpeista lähtien.
Vastaavat mahdollisuudet ovat olleet aiemmin käytössä vuoden 2017 loppuun asti. Esimerkiksi rakennusalan akuuttiin työnjohtajapulaan pystyttiin vuonna 2017 vastaamaan kahdella koulutusohjelmalla, joissa tehtiin erittäin laajaa ja hyvää yhteistyötä rakennusalan yritysten ja Rakennusteollisuus ry:n, työ- ja elinkeinohallinnon sekä koulutukset toteuttaneiden korkeakoulujen kesken.
– Kaikki tehokkaiksi todetut keinot työnhakijoiden osaamisen kehittämiseksi ja työmarkkinoiden osaamistarpeisiin vastaamiseksi on hyödynnettävä koronapandemian kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, työministeri Tuula Haatainen toteaa.
Osaamisen kehittäminen on osa hallitusohjelmaa
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman yhtenä tavoitteena on luoda osaamisesta turvaa työn murrokseen. Muutoksen mahdollisuuksia on tuettava kaikin keinoin edistämällä osaamista, uusiutumista, uuden teknologian käyttöönottoa ja uusien ideoiden leviämistä. Yksi hallitusohjelmassa mainituista keinoista tavoitteeseen pääsemiseksi on yritysten kanssa yhteishankintana järjestettävän työvoimakoulutuksen lisääminen.
Esitetty muutos olisi väliaikainen, koska parlamentaarisesti valmisteltava jatkuvan oppimisen uudistus kattaa myös tässä lakiesityksessä tarkoitetut kohderyhmät ja tarpeet. Jatkuvan oppimisen uudistus sisältää työssä olevien, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osaamisen kehittämismahdollisuudet. Uudistuksen linjaukset valmistuvat vuoden 2020 lopussa ja niiden toimeenpano käynnistyy vuonna 2021.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Piia Rekilä, p. 029 506 4115
neuvotteleva virkamies Johanna Laukkanen, TEM, p. 029 504 7017
hallitussihteeri Meri Pensamo, TEM, p. 029 504 7257
Jatkuvan oppimisen uudistuksen hankesivut
Työvoimakoulutus TE-toimiston verkkosivuilla