Hyppää sisältöön

Ilmasto- ja energiastrategia selontekona eduskuntaan – Strategia on toimintaohjelma, jolla saavutetaan hiilineutraalius 2035

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 30.6.2022 14.12
Tiedote
Ilmasto- ja energiastrategian 2035 -planssi

Valtioneuvosto lähetti 30.6.2022 kansallisen ilmasto- ja energiastrategian selontekona eduskuntaan. Strategia on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintaohjelma, jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 velvoitteet ja saavuttaa kansallisen 2035 ilmastotavoitteen Se kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut.

Strategian keskiössä on vihreä siirtymä ja keväällä ajankohtaistunut irtautuminen venäläisestä fossiilisesta energiasta, jonka tuonti Venäjältä Suomeen on jo liki loppunut. Strategiaan on sisällytetty huoltovarmuutta koskevat linjaukset ministeri Saarikon vetämästä Varautumisen ministerityöryhmästä. Energiapolitiikan keskeisiä lähtökohtia ovat lisäksi energian toimitus- ja huoltovarmuus sekä energian käyttäjien ja talouskasvun kannalta olennainen energian kilpailukykyinen hinta. 

Strategian mukaan Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa, eli kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen 60 prosentin vähennyksen vuonna 2030 vuoden 1990 tasosta, ja hiilineutraaliuden vuonna 2035, jolloin päästöt ovat enintään hiilinielujen aiheuttamien poistumien kokoiset. Energiatavoitteista on toteutumassa uusiutuvan energian vähintään 51 prosentin osuus energian loppukulutuksesta vuonna 2030. Sen sijaan EU:n Suomelle ehdottama uusi tavoite, jonka mukaan energian loppukulutus olisi meillä enintään 250 TWh vuonna 2030 jää vielä avoimeksi.

Ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasuista kolme neljäsosaa on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, liikenne mukaan lukien. Tästä syystä energia- ja ilmastopolitiikka kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Selkeimmin tämä näkyy energiatehokkuuden sekä puhtaiden energialähteiden edistämisessä. Suomen energiajärjestelmää on jo pitkään kehitetty vähähiiliseksi investoimalla puhtaisiin ratkaisuihin.

Päästökauppajärjestelmä ja pitkäjänteinen ennustettava ilmasto- ja energiapolitiikka ovat strategian keskeisiä ohjauskeinoja. Investointeja varten pitää olla vakaa toimintaympäristö. Myös panostukset uuteen teknologiaan auttavat. Yritykset kuitenkin tekevät investoinnit, mutta julkishallinto voi omalla toiminnallaan edistää niitä toimintaedellytyksiä parantamalla esimerkiksi selkeän ja sujuvan lupasäädännön ja taloudellisten kannusteiden kautta. 

Strategiaan sisältyvät EU:n energiaunionin viiden ulottuvuuden mukaiset tarkastelut: vähähiilisyys mukaan lukien uusiutuva energia, energiatehokkuus, energiamarkkinat, energiaturvallisuus sekä tutkimus, innovointi ja kilpailukyky.

Strategiassa käsitellään poikkileikkaavia aihealueita, joilla on keskeinen merkitys päästöjen vähentämisessä. Näitä ovat:

•    sähköistäminen ja järjestelmäintegraation hyödyntäminen, joka mahdollistaa päästövähenemät sektoreilla, joissa päästöjen vähentäminen on vaikeaa,
•    polttoon perustumattoman lämmöntuotannon edistäminen, 
•    hukkalämpöjen (myös konesalit) verokohtelu ja teollisen kokoluokan lämpöpumput, 
•    markkinaehtoisesti kasvava maatuulivoima, merituulivoiman demonstraatiot ja siihen panostaminen, Suomen aluevesialueilla vuokrattavien vesialueiden hyödyntämien, 
•    toimialojen vuonna 2020 valmistuneiden vähähiilisyyden tiekarttojen päivitys vuonna 2023 soveltuvilta osin. Työ on jatkunut määrätietoisesti, ja useat toimialat ovat jalkauttaneet tiekarttoja yritystasolle. 
•    Suomi ylitti kirkkaasti EU:n 2014–2020 sitovan energiansäästövelvoitteensa. Myös muut energiansäästötavoitteet saavutettiin. EU:n 55-valmiuspaketti ja REPowerEU -ehdotukset tiukentavat energiatehokkuustavoitteita edelleen niin absoluuttisen energiankulutuksen vähentämisen kuin kumulatiiviseen energiansäästövelvoitteeseen osalta. Kovempien tavoitteiden saavuttaminen on jatkossa yhä vaikeampaa ja kalliimpaa.
•    Kansallinen vetystrategia, vetytalous ja sähköpolttoaineet. Vedyn elektrolyysikapasiteetille on määrälliset tavoitteet. Kehitys voi olla nopeampaakin, jos teknologian kehittyy rivakasti. 
•    Pienen mittakaavan sarjatuotantona rakennetut modulaariset SMR-laitokset fossiilisia polttoaineiden korvaajina sähkö ja lämmön tuotannossa.

Lisärahoitusta uuden teknologian, kotimaisen hakkeen ja vetytalouden edistämiseen

Strategian laskelmien mukaan tulevina vuosina tarvitaan lisärahoitusta uuden energiateknologian suurten demohankkeiden energiatukeen 150 miljoonaa euroa vuodesta 2024 eteenpäin, josta osa vetytalouden edistämiseen, energiatuen perusvaltuuteen 10 miljoonan euron lisäys vuodesta 2024 eteenpäin 40 miljoonaan euroon, tukea vähähiilisen teollisuuden edistämiseen (tuki voi tulla hiilen hintaerosopimusten, CCfD, kautta). Lisäksi vedyn siirtoon ja jakeluun tarvitaan lisärahoitusta, mikä sisältyy RRF-rahoitukseen vuodesta 2022 eteenpäin. Varautumisen ministeriryhmän esityksiin metsähakkeen kotimaisen tarjonnan lisäämiseksi on varattu noin 53 miljoonaa euroa, ja kuluttajien energianeuvontaan miljoona euroa/vuosi.

Strategia on valmisteltu valtioneuvoston yhteisenä projektina, jossa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja valtiovarainministeriö. Työtä on koordinoinut hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä. Strategia on valmisteltu koordinoidusti taakanjakosektoria koskevan Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ja Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) kanssa.

Strategian ja ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelun tueksi teetettiin laaja, valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoittama, HIISI-taustaselvitys ”Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset”. Helmikuussa 2022 valmistui lisäksi HIISI-jatkoselvitys. Se tarvittiin, koska hallituksen budjettiriihessä syyskuussa 2021 hyväksyttiin joukko uusia ilmastokirjauksia, joita ei ajallisesti ollut mahdollista arvioida alkuperäisessä, 1.12.2021 julkaistussa selvityksessä. Selvityksiä toteuttamassa oli useita tutkimuslaitoksia.

Strategiaa valmisteltaessa on politiikkatoimen kokonaisuudesta tehty vaikutusarviot niin ympäristö-, sukupuoli-, kansantalous-, valtiontalous- sekä sosiaaliset ja alueelliset vaikutusten osalta.

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, p. 029 506 4819 (paikalla 4.7. ->)
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 050 431 6518, (paikalla 4.7. -> )
neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen, TEM, p. 029 506 4792
johtava asiantuntija Bettina Lemström, TEM, p. 029 506 4116
elinkeinoministerin erityisavustaja Matias Ollila, p. 040 745 6200
 

 
Sivun alkuun