ILOn yleissopimus kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoisesta työstä voimaan Suomessa
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimus kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoisesta työstä tuli Suomen osalta voimaan 8.1.2016. Yleissopimuksella (nro 189) pyritään turvaamaan kotitaloustyöntekijöille maailmanlaajuisesti ihmisarvoiset työ- ja elinolot.
Sopimuksen ratifiointi edellytti Suomessa kotitaloustyöntekijöistä annetun lain kumoamisen ja kotitaloustyöntekijöiden saattamisen mahdollisimman pitkälti yhdenvertaisen kohtelun piiriin.
Sopimuksen määräykset on laadittu soveltumaan niin kehitysmaiden kuin kehittyneiden maidenkin oloihin. Erityisesti sopimuksella pyritään turvaamaan haavoittuvimmassa asemassa olevien eli kotitaloustyötä tekevien naisten, lasten ja maahanmuuttajien sekä kotitaloudessa asuvien työntekijöiden asemaa.
ILOn yleiskokous hyväksyi sopimuksen ja siihen liittyvän suosituksen vuonna 2011. Ihmisarvoisen työn edistäminen on ILOn keskeinen tehtävä. ILOn työtoimisto pyrkii edistämään yleissopimuksen ratifiointia.
Yleissopimuksen on tähän mennessä ratifioinut 22 maata. Muut pohjoismaat eivät ole vielä ratifioineet sopimusta. Yleissopimuksen ratifioinnin jakautuvat niin, että Euroopan maista seitsemän, Latinalaisen Amerikan maista 12, Afrikan maista kaksi ja Aasian maista yksi on ratifioinut sopimuksen
Vaikka Suomessa kotitaloustyöntekijöitä on vähän, on maailmanlaajuisesti sopimus merkittävä kotitaloustyöntekijöiden aseman parantamiseksi. Monissa maissa kotitaloustyöntekijät on suljettu työlainsäädännön suojan ulkopuolelle tai heidän suojelun taso on heikompi kuin työntekijöillä yleensä.
Yleissopimuksen ratifiointien poliittiset haasteet liittyvät jäsenmaissa muun muassa siihen, että sopimus edellyttää tunnustamaan kotitaloustyöntekijöiden aseman työntekijöinä. Tähän liittyy niin oikeudellisia, sosiaalisia ja taloudellisia haasteita. Vähimmäispalkka, työajat, sosiaaliturva ja sopimuksen velvoitteiden noudattaminen ja valvonta ovat keskeisiä haasteita jäsenmaille ratifiointeja pohdittaessa.
Erilaisia edistämistoimia kotitaloustyöntekijöiden aseman parantamiseksi on ILOn työtoimiston selvityksen mukaan tehty jo useissa jäsenmaissa. Laajoja uudistuksia on tehty Brasiliassa ja Filippiineillä. Kotitaloustyöntekijöiden vähimmäispalkkauksen osalta kehitystä on tapahtunut Sambiassa, Namibiassa, Intiassa, Etelä-Afrikassa, Sveitsissä, USA:ssa ja Costa Ricassa. Kotitaloustyöntekijöiden työaikasuojelua on edistetty Singaporessa, Thaimassa, Vietnamissa ja Chilessä ja sosiaaliturvaa on edistetty muun muassa Intiassa, Argentiinassa, Espanjassa, Dominikaanisessa tasavallassa, El Salvadorissa ja Costa Ricassa.
Lisätiedot verkossa: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+93/2014
Lisätiedot:
neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen, TEM, puh. 029 504 8938