Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Kohtaantoon liittyvät haasteet esillä syksyn TEM-analyyseissa ja Ammattibarometrissa

Työ- ja elinkeinoministeriö
27.9.2021 9.01
Tiedote
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö
Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö

– Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja työvoiman riittävyys, mutta toisaalta erityisesti pitkäaikaisen työttömyyden jälkeinen työllistymisen vaikeus ovat nyt Suomen työvoimapolitiikan keskeiset ratkottavat haasteet, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Pylkkänen puhui TEM-analyysien ja syksyn Ammattibarometrin julkistustilaisuudessa 27.9.2021.

– Työ- ja elinkeinoministeriössä analysoidaan sekä työmarkkinoiden mekanismeja että työvoimapolitiikan aktiivisten toimien tuloksellisuutta, jotta voitaisiin tehdä yhä paremmin muun muassa työllisyyttä lisäävää ja työmarkkinoiden kohtaantoa parantavaa politiikkaa. Oikeiden päätösten tekemiseen tarvitaan tutkittua tietoa, joka tulisi saada laajasti kaikkien työllisyyden edellytyksiä kehittävien tahojen yhteiseen käyttöön, totesi Pylkkänen.

Tutustu TEM-analyysien ja Ammattibarometrin tuloksiin tästä tiedotteesta.

TEM-analyysi: Aktiivisilta työvoimapoliittisilta toimilta työllistyminen vuonna 2019

Lyhyen aikavälin työllistymisen kannalta parhaita työvoimapoliittisia palveluita ovat vuonna 2019 olleet työllistäminen starttirahalla, vuorotteluvapaasijaisuudet sekä opiskelu työttömyystuella. Vastaavasti työllistymisen kannalta heikompia ovat olleet kuntouttava työtoiminta, valmennukset, kokeilut sekä opiskelu kotoutumistuella.

Edellä luetellut, henkilöiden työmarkkina-asemaa parantavat palvelut, ovat tavotteiltaan ja volyymiltaan hyvin eri tyyppisiä. Eri palveluille asetetut erilaiset tavoitteet ja työnhakijoiden valikoitumien eri palveluihin vaikuttavat olennaisesti palvelun jälkeiseen työllistymiseen. Joissakin palveluissa, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa, nopeat työllisyysvaikutukset eivät ole keskeisenä tavoitteena. Kuntouttava työtoiminta on kuntien sosiaalipalveluun kuuluva toimenpidekokonaisuus.

Aktiivipalveluista avoimille työmarkkinoille sijoittumiset ovat vuodesta 2014 lähtien olleet pienessä kasvussa. Työmarkkinatilanteen yleisen paranemisen myötä erityisesti yksityisen sektorin työllistämisen ja ammatillisen koulutuksen jälkeinen avoimille työmarkkinoille sijoittuminen on ollut jo usean vuoden ajan kasvussa. Työvoimapoliittisten aktiivipalvelujen piirissä olevien määrä on pitkään ollut noin 120 000 henkilön tasolla.

Todennäköisimmin aktiivisilta työvoimapalveluilta työllistyy muita nopeammin, mitä nuorempi on ikäluokassa 25–54-vuotiaat ja mitä enemmän omaa koulutustaustaa. Naiset ovat työllistyneet miehiä paremmin erityisesti julkiselle sektorille työllistämisten jälkeen. Miehet ovat työllistyneet jonkin verran naisia paremmin valmennusten sekä kotoutumistuella tapahtuneen opiskelun jälkeen

Tulokset perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Tilastokeskukselta hankkimaan tuoreimpaan työssäkäyntitilastoon eri työvoimapoliittisiin palveluihin osallistuneiden työmarkkinatilanteesta kolme ja kuusi kuukautta palvelun päättymisen jälkeen.

TEM-analyysi: Uusia työpaikkoja syntyi myös koronavuonna 2020

Rekrytointiongelmia esiintyi yleisesti Suomessa pandemiavuonna 2020. Osa niistä muodostui lopulta työvoimapulaksi, jossa haettua työvoimaa jäi osin tai kokonaan saamatta. Keskeiset syyt työvoiman saatavuusongelmissa olivat yhä puutteet koulutuksessa ja työkokemuksessa, joista työkokemus oli uusissa työpaikoissa koulutusta tärkeämpi ongelmien syy.

Työvoimapula on määrällisesti selvästi suurinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa ja etenkin määräaikaisiin töihin on vaikea saada osaavaa työvoimaa. Tilanne tältä osin heikkeni eniten myös juuri tällä toimialalla. Myös koulutuksen toimialalla tilanne heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna.

Analyysi perustuu yli 8 300 toimipaikan vastauksiin, jotka edustavat painotettuna yli 156 000 toimipaikkaa. Ne hakivat vuonna 2020 kaikkiaan 656 000 työntekijää, mikä on 94 000 työntekijää vähemmän kuin vuonna 2019. Määräaikaisia työntekijöitä haettiin selvästi enemmän kuin vakinaisia työntekijöitä. Uusia työpaikkoja syntyi runsaat 288 000, mikä on 37 000 työpaikkaa vähemmän kuin vuonna 2019. Vähennys on suhteellisen pieni ottaen huomioon, että olosuhteet taloudessa ja työmarkkinoilla olivat koronavuonna etenkin tietyillä toimialoilla epävarmat.

Uusiin työpaikkoihin haettiin eniten työvoimaa kaupan alalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä rakentamisessa. Uusia työpaikkoja syntyi eli rekrytointeja uusiin työpaikkoihin tehtiin puolestaan suhteellisesti eniten rakentamisessa, informaatio- ja viestintäalalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa ja kaivostoiminnassa. Vähiten niitä syntyi terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Uusien työpaikkojen synty on yleisintä toimialoilla, joilla ovat tyypillisiä määräaikaiset tai kausiluonteiset työsuhteet. Uusia työpaikkoja syntyy tyypillisesti yrityksissä, jotka ovat kasvuhakuisia ja joissa henkilöstömäärä vaihtelee paljon. Näissä toimipaikoissa on usein myös ulkomaista työvoimaa.

TE-toimisto nousi vuonna 2020 tärkeimmäksi hakukanavaksi, kun työntekijä rekrytoitiin uuteen työpaikkaan. Toiseksi tärkein hakukanava olivat epäviralliset henkilöyhteydet. Sosiaalisen median rooli hakukanavana kasvoi edelleen vuonna 2020.

Toimipaikkoihin viimeksi rekrytoitu työntekijä tuli yleisimmin vakinaiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen. Näiden työsuhteiden osuus kasvoi hieman vuoteen 2019 verrattuna, mutta jäi kuitenkin alle puoleen kaikista työsuhteista. Useampi kuin joka viides työntekijä oli rekrytoitu yli kolmen kuukauden kestoiseen määräaikaiseen työsuhteeseen.

Vuonna 2020 toimipaikoista kysyttiin myös työvoimapulan vaikutuksista toiminnan kasvuun. Liki joka neljännessä toimipaikassa osaavan työvoiman saatavuusongelmat estivät toimipaikan kasvun ongelman ollen merkittävin rakennusalalla.

Toimipaikat suunnittelivat palkkaavansa etenkin myyjiä, talonrakentajia, myyntiedustajia, sovellussuunnittelijoita ja -ohjelmoijia.

Ammattibarometri: Työvoimapulan painopiste on yhä terveys- ja sosiaalialalla

Työvoimapulaa potevien ammattien määrä on Suomessa nousemassa korona-aikaa edeltävälle tasolle. Työvoiman ylitarjonnasta kärsivien ammattien määrä vähenee loivasti ja voidaan todeta, että koronan vaikutus ylitarjonnassa on vähäinen.

Työvoimapulan painopiste on edelleen terveys- ja sosiaalialan ammateissa. Siivoojat ja hitsaajat ovat nyt palanneet pula-ammattien top-15 –listalle.

Ylitarjonnassa korostuvat luovan työn ammatit, kuten taide- ja kulttuurialan asiantuntijat ja kuvataiteilijat, jotka nousivat uusina ammatteina ylitarjonnan top-15 –listalle.

Suurimmat kysyntä- ja tarjontavolyymit ovat sairaanhoitajien ja lähihoitajien ammateissa

Ammattien työmarkkinatilanne on tasapainoisin Satakunnassa ja Lapissa. Työvoimapula-ammattien määrä on ollut kasvussa vuodentakaiseen tilanteeseen nähden erityisesti Pohjois-Savossa, Hämeessä ja Kainuussa.

Tulokset käyvät ilmi syksyn Ammattibarometrista, joka perustuu työ- ja elinkeinotoimistoissa elo-syyskuun 2021 aikana tehtyyn arvioon hieman yli 200 ammatin kysynnän ja tarjonnan suhteista lähitulevaisuudessa.

Lisätiedot:
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, TEM, p. 0295 047 474 ja sposti: elina.pylkkanen(at)gov.fi
uudet työpaikat: tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, p. 0295 047 118 ja sposti: heikki.raisanen(at)gov.fi
uudet työpaikat: erityisasiantuntija Minna Ylikännö, TEM, p. 0295 047 102 ja sposti: minna.ylikanno(at)gov.fi
aktiiviset työvoimapoliittiset toimet ja Ammattibarometri: neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala, TEM, p. 0295 048 450 ja sposti: mika.tuomaala(at)gov.fi

 
Sivun alkuun