Hyppää sisältöön

Palkkaturvaa koskeva uudistus lausunnolle

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 28.6.2022 10.45
Tiedote

Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta. Palkkaturvana maksetaan työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia, joiden peruste ja määrä on saatu selvitettyä.

Palkkaturvalainsäädäntöä uudistetaan ja työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja lainsäädännön kehittämisestä. Lainsäädännön uudistamisen tavoitteena on ratkaista palkkaturvan kattavuuteen liittyviä kysymyksiä sekä kehittää tietojen saamiseen ja toisaalta oma-aloitteiseen tietojen antamiseen liittyviä lainkohtia. Ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan lisäksi palkkaturvamenettelyn nopeutumista ja harmaan talouden torjuntaa.

Vakavaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvä huomattava alipalkkaus  

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että selvitetään keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi palkkaturvalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jossa vakavan työperäisen hyväksikäytön uhri saisi hyväkseen tavanomaista pidemmän määräajan, jonka puitteissa hän voisi hakea työsuhdesaataviansa palkkaturvana.

Ehdotetun säännöksen mukaan palkkaturvana voitaisiin maksaa työsuhdesaatavia, jotka ovat erääntyneet kuuden kuukauden kuluessa ennen työsuhteen päättymistä. Saatavia olisi haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Normaalisti palkkaturvaa tulee hakea kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä.

”Tällä hallituskaudella on tehty hartiavoimin töitä työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi ja uhrien aseman parantamiseksi. Tämä työ jatkuu nyt myös palkkaturvan uudistamisen yhteydessä. Lakimuutos parantaisi huomattavan alipalkkauksen kohteena olevien uhrien asemaa mahdollistamalla palkkaturvan maksamisen tavallista pidemmältä aikaa”, korostaa työministeri Tuula Haatainen.

Prosessin tehostamiseksi ehdotetaan muutoksia tiedonsaanti- ja tiedonanto-oikeuksiin

Palkkaturvaprosessin nopeuttamiseksi ja toisaalta harmaan talouden torjumiseksi palkkaturvalakiin ja merimiesten palkkaturvalakiin ehdotetaan muutoksia palkkaturvaviranomaisen tiedonsaanti- ja tiedonanto-oikeuksiin. Työnantajan tiedonantovelvollisuus ulotettaisiin mm. juridisen oikeushenkilön taustalla toimiviin luonnollisiin henkilöihin. Lisäksi lakeihin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus asettaa uhkasakko työnantajan tiedonantovelvollisuuden tehostamiseksi. 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden estämiseksi palkkaturvaviranomaiselle ehdotetaan mahdollisuutta oma-aloitteisesti luovuttaa tietyissä tilanteissa palkkaturvaan liittyviä tietoja esitutkintaviranomaiselle, syyttäjälle, rahanpesun selvittelykeskukselle, verohallinnolle ja työsuojeluviranomaiselle.

Lakiin ehdotetaan muutoksia edellytyksistä, joiden perusteella palkkaturvaa voitaisiin maksaa yksipuolisen tuomion ja tuomioistuimen vahvistaman sovinnon perusteella

Palkkaturvan maksaminen voi perustua työsuhdesaatavia koskevaan palkkaturvahakemukseen, jota ennen ei ole ollut oikeusprosessia. Näissäkin tapauksissa palkkaturvan maksamisen edellytyksenä on, että palkkaturvana haettujen saatavien peruste ja määrä on saatu selvitettyä palkkaturvaprosessissa. 

Riitaisissa tilanteissa palkkaturvahakemuksen jättämistä edeltää yleensä oikeusprosessi, jossa tuomioistuin tutkii työsuhteen osapuolten vaatimukset ja väitteet. Mikäli työnantaja jättäytyy oikeusprosessissa passiiviseksi, on työntekijällä mahdollisuus saada hyväkseen yksipuolinen tuomio, jossa hänen esittämiensä vaatimusten oikeellisuutta ei ole tutkittu. Yksipuolinen tuomio perustuu yksinomaan kantajan esittämiin vaatimuksiin. Vastaavasti tuomioistuin ei tutki sisällöllisesti sovintoa, johon työsuhderiidan osapuolet oikeusprosessin aikana mahdollisesti pääsevät. 

Palkkaturvan kannalta yksipuoliset tuomiot ja tuomioistuimen vahvistamat sovinnot ovat ongelmallisia, koska niissä ei yleensä selvitetä saatavien perustetta ja määrää. Kun palkkaturvan maksaminen kuitenkin edellyttää, että saatavien peruste ja määrä saadaan selvitettyä, on palkkaturvalakiin ja merimiesten palkkaturvalakiin ehdotettu otettavaksi pykälät, joissa säädettäisiin niistä edellytyksistä, joiden on täytyttävä, jotta palkkaturvaa voitaisiin maksaa yksipuolisen tuomion ja tuomioistuimen vahvistaman sovinnon perusteella.

Lausuntoja voi antaa 15.8.2022 asti Lausuntopalvelussa. 

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Mari Hankaankorpi, TEM, p. 029 504 7331
hallitusneuvos Nico Steiner, TEM, p. 029 504 9001
työministerin erityisavustaja Piritta Jokelainen, p. 029 504 7353 

 
Sivun alkuun