Rakennusala alamaissa
Tiettyä jännitystä on ilmassa aina, kun tuoreimmat työllisyys- ja työttömyysluvut julkaistaan. Tänään 22.8.2023 julkaistut heinäkuun tiedot kertovat, ettei työttömyys ole sanottavasti kasvanut kuukauden takaisesta. Tämä on kokonaistilanne, joka ei paljasta toimialoittaista tilannetta. Rakennusalalla työttömyys on nyt kasvanut selvästi, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen kolumnissaan.
Onneksi on myös toimialoja, joiden työllisyyskehitys on myönteistä. Esimerkiksi hoiva- ja ter-veyspalveluiden työntekijöiden, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden, opettajien ja kuljetustyöntekijöiden työttömyys on vähentynyt. Mutta mikä painoi rakennusalaa?
Tiedämme, että inflaatio on syönyt talouskasvulta pohjaa, sillä palkat ovat keskimäärin nousseet hintoja hitaammin. Toisin sanoen yksityinen kulutuskysyntä on heikentynyt, kun sitä mitataan kulutuksen volyymilla. Hintojen nousun vuoksi taas kulutuksen arvo on kasvanut. Tämä näkyy selvästi valtion arvonlisäverokertymässä. Tammi-heinäkuussa ALV:n tuotto on kasvanut parilla prosentilla viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Reaalisen ostovoiman muutos on kova indikaattori ennustamaan talouden kehitystä lyhyellä aikavälillä. Yksityisen kulutuksen osuus kokonaistuotannosta (BKT) on vähän reilu puolet. Siksi talouden notkahdusta voidaan ennakoida ostovoiman heikentymisen seurauksena. Niin sanottu pehmeä indikaattori on kuluttajien luottamusta talouteen mittaava kysely ja asteikko, jossa erityisesti muutokset odotuksissa ovat talouden suhdanteita indikoiva, ja usein itseään toteuttava skenaario. Kuluttajien luottamus on ollut alamaissa jo pitkään. Kuluttajien odotukset talouden tilanteesta vaikuttavat erityisesti kotitalouksien kestokulutushyödykkeiden hankintapäätöksiin ja investointeihin.
Kotitaloudet pelästyivät pois asuntokaupoilta
Kotitalouksien isoin hankinta on asunto ja kulutusrakenteen suurin yksittäinen menoerä on asumiskustannukset. Asuntojen kysyntä on todella hyytynyt korkotason noustua moninkertaiseksi lyhyessä ajassa. Rahapolitiikka tähtää hintavakauteen ja siksi Euroopan keskuspankki on nostanut muutamaan otteeseen ohjauskorkoa inflaation kuriin laittamiseksi. Korkojen nousu yhdistettynä synkkiin odotuksiin on muuttanut kotitalouksien käyttäytymistä, mikä näkyy nyt asuntomarkkinoilla ja siten rakennusalalla hyvin selkeästi. Rakennusala on nyt se toimiala, josta laskusuhdanteen enteet näkyvät. Vähän myöhemmin taantuma pyrkii laajenemaan muillekin sektoreille.
Heinäkuun työttömyysluvut kertovat rakennusalan tilanteesta huonoja uutisia. Ala on hiljentynyt niin, että työttömyys ja lomautukset ovat lisääntyneet. Muutosneuvotteluja käydään monissa rakennusyrityksissä. Tilanne voi olla jopa kehnompi kuin miltä näyttää, sillä osa tämän alan työttömyydestä ei näy tilastoissamme. Ulkomainen vierastyövoima, joka poistuu maasta töiden loputtua, ei sisälly työttömyyslukuihimme.
Palvelujen kysyntä on säilynyt vahvana, mutta teollisuuden tilauskanta on heikentynyt
Nyt huolestuttaa, laajeneeko taantuma muillekin aloille? Olisiko se pysäytettävissä? Palvelujen kysyntä on ollut vahvaa, mutta teollisuustuotanto on kärsinyt tilauskannan heikkenemisestä, vaikka sotateollisuus on menetystä kompensoinut.
Monet rakennusyhtiöt ovat pyytäneet valtiota apuun. Ne haluavat tukea ahdinkoonsa, jotta uusia rakennushankkeita voidaan aloittaa. Mutta kannattaako valtion yrittää tällä tavoin estää taantuman leviäminen tukemalla yhtä elinkeinoa? Ajatus kiehtoo, jos sillä voidaan estää lama. Mutta se ei lisäisi asuntojen kysyntää, sillä lainakorot ovat vielä jonkun aikaa korkealla tasolla. Asuntorakentamisen tukeminen lisäisi tarjontaa ylitarjontatilanteessa, eli hinnat alenisivat edelleen. Se ei siis parantaisi rakennusliikkeiden kannattavuutta. Markkinat korjaavat yleensä itse itsensä. Puuttuminen usein vain lisää talouden vääristymiä.
Toimialakohtaisten tukitoimien sijasta koko talouden tilannetta pyritään tervehdyttämään rahapolitiikalla niin, että hintojen nousu rauhoittuu ja inflaatio pysyisi kahden prosentin paikkeilla, jotta myös korkotaso alenee. Rakennusalan ja asuntomarkkinoiden kriisiä ei silti pidä vähätellä sen merkittävyyden sekä heijastusvaikutusten vuoksi.
Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri