Suomi tukee EU:n vähimmäispalkka-aloitteen tavoitetta torjua työssäkäyvien köyhyyttä

Euroopan komissio antoi 28.10.2020 ehdotuksensa direktiiviksi riittävästä vähimmäispalkasta EU:ssa. Valtioneuvosto tukee ehdotuksen tavoitetta torjua työssäkäyvien köyhyyttä muun muassa parantamalla työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa sekä niiden edellytyksiä neuvotella ja sopia palkoista työehtosopimuksin.

– Olemme hallitusohjelmassa linjanneet, että sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä EU:n painopistealue ja että EU-yhteistyössä keskeistä on eriarvoisuuden vähentäminen. Komission aloite vastaa näihin molempiin, työministeri Tuula Haatainen perustelee.

Komission ehdotuksen tavoitteena on varmistaa riittävä palkka ja kohtuullinen toimeentulo EU-työntekijöille. Jäsenvaltioilta ei edellytettäisi lakia vähimmäispalkasta, eikä vähimmäispalkan suuruutta määriteltäisi. Ehdotuksella pyritään vahvistamaan työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa maissa, joissa vähimmäispalkat perustuvat lakiin.

Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 10.12.2020 U-kirjelmän komission ehdotuksesta ja valtioneuvoston kannasta siihen. Alustavan tarkastelun mukaan direktiivi ei näyttäisi aiheuttavan Suomessa merkittäviä lainsäädännön muutostarpeita. Asian käsittely EU-tasolla on vasta alkanut, joten Suomen kanta tarkentuu asian käsittelyn etenemisen myötä.

Suomen lainsäädäntöön ei odotettavissa merkittäviä muutoksia

Komission ehdottama direktiivi loisi puitteet vähimmäispalkan käsittelylle jäsenmaissa ja sen seurannalle EU:n tasolla. Muutokset koskisivat etenkin EU-maita, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että vähimmäispalkat noudattaisivat tiettyjä kriteerejä ja että työmarkkinajärjestöt osallistuisivat palkantason määrittämiseen ja sen seurantaan. Yhtenäistä EU:n vähimmäispalkkaa ei ehdoteta.

Lakisääteistä vähimmäispalkkaa ei edellytettäisi Suomelta tai muilta mailta, joissa palkat määräytyvät työehtosopimuksin. Jäsenvaltioiden tulisi ehdotuksen mukaan edistää työehtosopimustoimintaa. Suomi korostaa tarvetta kunnioittaa työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaa palkanmuodostuksessa.

Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioille tulisi velvollisuus tilastoida ja raportoida vähimmäispalkkojen kehityksestä.

– Osassa jäsenmaita lakisääteiset vähimmäispalkat ovat jääneet jälkeen ja työssäkäyvien köyhyys lisääntynyt. EU-tason seuranta tukisi omalta osaltaan tasapainoista palkkakehitystä ja tasoittaisi siten myös yritysten kilpailuedellytyksiä sisämarkkinoilla, työministeri Haatainen toteaa.

Lisätiedot:

hallitusneuvos Liisa Heinonen, TEM, p. 0295 064 131