Tieto markkinoita vääristävistä valtiontuista auttaa tasaamaan pelikenttää suomalaisyrityksille
EU:n ulkopuolisten maiden, kuten Kiinan myöntämät haitalliset valtiontuet vaikuttavat suoraan sekä EU:ssa että kansainvälisillä markkinoilla toimiviin suomalaisyrityksiin. Euroopan komissio, ministeriöt ja Elinkeinoelämän keskusliitto toivovat tietoa yritysten kohtaamista haitallisista tuista, jotta pelikenttä saadaan tasaisemmaksi.
Valtiontukipolitiikka on noussut nopeasti kansainvälisen keskustelun keskipisteeksi. Etenkin Kiinan osalta huomio on kiinnittynyt maan valtio-omisteisten yritysten toimintaan ja elinkeinoelämälle annettuihin tukiin maan kansainvälistymispyrkimyksissä.
Globaali pelikenttä ei ole yrityksille tasainen eivätkä Maailman kauppajärjestö WTO:n nykyiset säännöt ole valtiontukien osalta riittävät, painotti Helsingissä vieraillut Euroopan komission kilpailupääosaston yksikön päällikkö Eddy de Smijter. Säännöt myös muuttuvat hitaasti, ja niiden muuttaminen edellyttäisi parempaa läpinäkyvyyttä tukiohjelmista – mitä toistaiseksi ei ole.
EU tekee töitä haitallisiin valtiontukiin puuttumiseksi monenvälisesti (WTO, G20- ja G7-ryhmät), kahdenvälisesti (EU:n neuvottelemat vapaakauppasopimukset) ja toimimalla itse.
– Oikea tapa reagoida ei kuitenkaan ole kopioida EU:n ulkopuolisten maiden haitallisia menettelyjä. EU:n valtiontukisäännöillä varmistetaan tasapuoliset toimintaolosuhteet sisämarkkinoilla, eikä sääntöjä ole perusteltua keventää. Tiukasta valtiontukikontrollista hyötyvät lopulta kaikki, de Smijter painotti.
Tieto auttaa puuttumaan valtiontukien aiheuttamiin vääristymiin
Haitalliset tuet vaikuttavat suoraan suomalaisyrityksiin, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla tai pohtivat kansainvälistymistä. Elinkeinoelämän keskusliiton, ulkoministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä seminaarissa kannustettiin suomalaisyrityksiä vastaamaan nyt avattuun kyselyyn, jolla kerätään tietoa yritysten kohtaamista EU:n ulkopuolisten maiden myöntämistä valtiontuista.
Kaikki tieto on arvokasta, hajanainenkin. Yrityksiltä saatu tieto käsitellään luottamuksellisesti ja toimitetaan Euroopan komissiolle, jossa tieto kootaan yhteen. Tietoa kerätään yrityksiltä kaikissa EU-maissa. Komissio hyödyntää tietoa esimerkiksi tasoitustullitutkinnoissa ja WTO:n riitojenratkaisussa. Lisäksi tiedonkeruu auttaa komissiota luomaan painetta EU:n ulkopuolisia maita kohtaan, ja sisällyttämään valtiontukia koskevien määräyksiä kahdenvälisiin kauppasopimuksiin.
– Tietoa toimittamalla meille tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten EU:n työtä valtiontuissa suunnataan, keiden kauppakumppaneiden tukiohjelmiin puututaan ja millä toimialalla ongelmat ovat päällimmäisinä, UM:n kaupallinen neuvos Mary-Anne Nojonen toteaa.
Tieto suomalaisyritysten kohtaamista kipupisteistä on erittäin arvokasta myös kotimaan viranomaisille, jotka edustavat kansallista näkökulmaa EU-areenoilla, Nojonen ja TEM:n Olli Hyvärinen painottavat.
– Haluamme kuulla esimerkiksi tukia myöntävistä kohdemaista ja toimialoista, sekä mahdollisuuksien mukaan saada tarkempia tietoja tukiohjelmista, kuten tuen muodoista, kestosta, kohdennuksista, kaupallinen neuvos Olli Hyvärinen kuvailee.
Kynnys tiedon toimittamiseen on matala, eikä kyselyä ole rajattu tiettyihin maihin tai toimialoihin. Valtiolliset, alueelliset, suorat, epäsuorat tuet – pienetkin tiedon palaset auttavat rakentamaan kokonaiskuvaa. Laaja ymmärrys pelikentän epäreiluudesta helpottaa työtä esteiden purkamiselle.
Sähköinen kysely on avoinna 31.5.2019 saakka. Kyselyyn vastaaminen edellyttää myös vastaajan sähköpostin rekisteröintiä sähköiseen työkaluun. Saatu Eduuni-tunnus on voimassa 12 kk.
Lisätietoja:
Mary-Anne Nojonen, kaupallinen neuvos, UM, p. 029 535 1494, [email protected]
Olli Hyvärinen, kaupallinen neuvos, TEM, p. 029 504 7026, [email protected]
Helsingissä 27.3. järjestetyn State Subsidies Distorting Trade -tilaisuuden puheenvuorot verkkotallenteina