Toimialojen tiekartat paljastavat mahdollisuudet merkittäviin päästövähennyksiin – toteutus edellyttää valtion ja yritysten yhteisiä ponnistuksia
Neljällä energiaintensiivisellä teollisuuden ja yhdeksällä muulla toimialalla on valmisteltu tiekarttoja, joilla tähdätään merkittäviin vähenemiin kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2035 mennessä. Syksyllä 2019 alkanut työ eteni ripeästi ja toimialat pääsivät esittelemään tuloksiaan TEM:n webinaarissa 9.6. 2020.
– Teollisuuden sitoutuminen vähähiilisyyteen kulminoituu tässä vaiheessa tuoreisiin vähähiilisyyden tiekarttoihin. Valmius näyttää olevan hyvä, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä.
– Nämä tiekartat tulevat olemaan hallituksen ilmastopolitiikan merkittävä kivijalka. Kesän jälkeen on monien määrätietoisten ratkaisujen aika, ja niissä kaikissa vähähiilisyyden tiekartoilla on merkittävä roolinsa, Lintilä totesi.
– Poikkeuksellinen aika alleviivaa siirtymistä kohti vähähiilisyyttä. Se on myös kilpailukykyasia. Päätöksenteon pöydälle nousevat myös TK-panostukset, verotus, ennakoitavampi toimintaympäristö, EU-mahdollisuudet ja sujuvampi sääntely. On tärkeää saada myös investoinnit liikkeelle, Lintilä listasi.
Tiekarttatyön aikana on arvioitu, että pelkästään energiajärjestelmän päästöjen vähentäminen lähelle nollaa tulee edellyttämään arviolta vähintään 20 miljardin euron investointeja puhtaaseen energiantuotantoon kaudella 2020–2050. Lisäksi vastaavia investointeja tarvitaan energiaverkkoihin ja -järjestelmiin sekä uudistuviin prosesseihin energiaintensiivisessä teollisuudessa.
– Elinkeinoelämälle on tärkeää, että päästövähennyksiin löydetään kustannustehokkaat, teknologianeutraalit ja markkinaehtoiset keinot, painotti EK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark omassa puheenvuorossaan.
Hän muistutti, että elinkeinoelämälle uudet ilmastoratkaisut ovat valtava mahdollisuus. Niiden kehittyminen edellyttää voimakasta ja systemaattista yhteiskunnan sähköistämistä, TKI-rahoitusta ja ilmastoratkaisujen viennin mahdollistamista. Päästöjen pienentämisen on tapahduttava monessa kohtaa arvoketjua, ja uudenlaisten materiaalien ja tuotantoprosessien tarve on selkeä.
– Tiekartat ovat toimineet hyvänä osoituksena julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä ja ratkaisujen etsimisestä ilmastotransformaation toteuttamiseksi. Tiekartat tarjoavat tarkemman käsityksen eri toimialojen toimenpiteiden mittakaavasta, kustannuksista, investoinneista, osaamistarpeista sekä kasvu -ja vientimahdollisuuksista, Lundmark arvioi.
– Tiekarttojen kautta syntyvä kuva elinkeinoelämän mahdollisuuksista päästövähennyksiin on lupaava. Suomen kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 on mahdollista saavuttaa. Teollisuuden päästöjä voidaan pudottaa yli 10 Mt vuoteen 2035 mennessä (2015 tasosta), kertoi Lundmark.
Webinaarissa omaa tiekarttatyötään esittelivät Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus, Kaupan liitto, Elintarviketeollisuusliitto, Maatalouden toimialat, Liikenne- ja logistiikkapalveluiden toimialat, Rakennusteollisuus, Sahateollisuus, Kiinteistöomistajien ja rakennuttajien järjestö RAKLI, Suomen tekstiili ja muoti sekä Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara. Esitysten keskeiset viestit löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta tiivistelmästä.
Tiekartat kuvaavat, miten toimimalla teollisuus pystyy vähentämään päästöjään. Tiekartat myös näyttävät suuntaa teollisuuden uudistumiselle. Vähähiiliratkaisuille on kasvava tarve maailmalla. Vähähiilisyydestä onkin tarkoitus luoda viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman osana suomalaisyritysten uusi menestyskonsepti.
Tilaisuuden loppupuheenvuorossa TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen kertoi, että tiekarttatyön tuloksia hyödynnetään ministeriön koordinoimassa kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiatyössä ja pidemmän aikavälin politiikkatoimia suunniteltaessa. Koronaepidemian jälkeistä talouden elvytystä valmisteltaessa tiekartat avittavat myös selkeillä ehdotuksilla.
– Tulemme jatkamaan koordinoivaa yhteistyötä, jotta tärkein eli tiekarttojen jalkautus ja jalostaminen investoinneiksi onnistuisi, Huttunen lupasi.
Huttunen kertoi myös, että ministeriö valmistelee sektori-integraatiota käsittelevän työryhmän asettamista. Se tulee tarkastelemaan sekä energiajärjestelmän että teollisuuden integraatiota, jossa mm. vetytaloudella on merkittävä potentiaalinen rooli. Työryhmä on tarkoitus asettaa jo ennen kesälomia.
Sektori-integraatioksi kutsutaan eri päästöjä aiheuttavien sektoreiden, kuten teollisuuden, liikenteen, lämmityksen kytkeytymistä sähkö-, kaukolämpö- ja kaasuinfran kautta toisiinsa. Näin saavutettavia synergioita hyödyntämällä voidaan saavuttaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä.
Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Antti Siika-aho, puh. 050 575 4118
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, puh. 050 365 3412
johtava asiantuntija Jyrki Alkio, TEM, puh. 029 504 7103
erityisasiantuntija Mikko Paloneva, TEM, puh. 295 047 063
* Tiedote korjattu oikeaan versioon 9.6. klo 16.40 - tekstiin tullut stilistisiä muutoksia