Hyppää sisältöön

Työllistymistä voidaan vauhdittaa julkisilla hankinnoilla

työ- ja elinkeinoministeriö
Päivi Haavisto-Vuori
Julkaisuajankohta 2.3.2022 11.15
Kolumni
Päivi Haavisto-Vuori

Aika usein työllistymisen edistämiseen liittyvissä hankkeissa tavoitteena on tehdä muutosesityksiä lainsäädäntöön. Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmassa tilanne on päinvastoin: toiminnan mahdollistavat säännökset ovat jo olemassa. Niitä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi.

Ensin oli laki – tai tarkemmin ilmaistuna EU-direktiivi 

Vuonna 2016 lakiin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista tehtiin EU:n hankintadirektiivin edellyttämät muutokset. Ne antavat mahdollisuuden käyttää työllisyysnäkökohtiin liittyviä erityisehtoja hankintasopimuksissa. Työllistämisehdon lisäksi myös hinta-laatusuhteen vertailuperusteisiin voidaan asettaa työllistämiseen liittyviä kriteereitä. 
Jokaisen hankinnan yhteydessä voidaan tehdä arvio, soveltuuko työllistämisehdon tai -kriteerien käyttö kyseiseen hankintaan. Lähtökohtana on, että rekrytoinnissa arvioidaan henkilön olevan rekrytoinnissa muita heikommassa asemassa. Esimerkiksi pitkään jatkunut työttömyys tai osatyökykyisyys on voinut vaikeuttaa pääsemistä edes työhaastatteluun.  
Hankintalaissa on myös toinen vähän hyödynnetty säännös, joka kuitenkin tukisi niin ikään osatyökykyisten mahdollisuuksia saada työtä. Säännös koskee hankintayksikön mahdollisuutta varata tarjouskilpailuun osallistuminen vain tietyille tahoille. Näitä voivat olla esimerkiksi työkeskukset tai vastaavat toimittajat, joiden päätarkoituksena on vammaisten tai muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden sopeuttaminen yhteiskuntaan ja työelämään. 

Hankintaehtoa koskevaa toimintamallia tehdään tunnetuksi monella rintamalla

Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmassa on voitu hyödyntää jo saatuja kokemuksia. Näistä merkittävimmät ovat Euroopan Sosiaalirahaston Handu ja SIEPP -hankkeissa sekä Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksessa (Keino) kehitetyt toimintamallit. 

Vauhditusohjelmassa keskitytään hankintaehtoon. Tavoitteena on lisätä hankinnoilla työllistämistä koko maassa kaikkien julkisten hankintayksiköiden hankintatoimessa. Jotta tässä onnistutaan, on olennaista kehittää toimintamallin eri osa-alueita, kartuttaa osaamista ja levittää tietoa. 

Hankintaehto on saatava vakiinnutettua julkisten hankintojen toimijoiden strategioihin ja työprosesseihin. Sen lisäksi tarvitaan työntekijöitä tarjoavien tahojen, kuten TE-toimistojen ja työllisyyden kuntakokeilun yksiköitä, varmistamaan onnistunutta rekrytointia. Toimintamalli on myös niille uusi ja vaatii perehtymistä. 

Toiminnan mallinnus ja levittäminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Tätä työtä tekee Suomen Kuntaliitto valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa. TE-toimistot puolestaan rahoittavat seitsemää kuntien hankintoihin keskittyvää pilottia. Niissä toimintamallia testataan käytännössä vielä vuoden verran. Yhteistyö Keino -osaamiskeskuksen kanssa jatkuu.

Juuri nyt ajankohtaista on hyödyntää vuoden alussa käynnistyneen uuden rakennerahastokauden mahdollisuuksia. Uusi ohjelma-asiakirja Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa hankinnoilla työllistämiseen liittyviä kehittämishankkeita. 

Hankintaehdon käyttämiseen liittyvät ennakkoluulot pois

Työllistämisehdon käyttäminen hankinnoissa on helppoa hankintateknisesti. Silti vauhditusohjelman toimeenpano on osoittanut, että hankinnan eri vaiheet muodostavat monivaiheisen prosessin. Kaikki mukana olevat osapuolet hyötyvät monipuolisen tiedon leviämisestä, yhteistyöstä, vertaiskehittämisestä ja osaamisen vahvistamisesta. 

Kuntaliiton hankkeessa tartutaan myös käytännön kysymyksiin ja pulmiin. Tarkoituksena on varmistaa toimintamallin sujuvuus. Hankkeessa kerätään myös tukimateriaalia, josta on tarkoitus laatia toimintamallia koskeva opas. 

Toimintamallin osapuolilla voi olla erilaisia tavoitteita, jotka on hyvä tunnistaa. Kilpailutuksiin osallistuvat yritykset voivat kokea kaikki ylimääräiset ehdot hankalina. Jokaisessa hankinnassa tehdään erikseen arvio, voidaanko työllistämisehtoa tai -kriteereitä soveltaa kyseisessä hankinnassa. Sekä hankintayksiköillä että tarjousten tekijöillä voi olla ennakkokäsityksiä tarjolla olevan työvoiman taidoista ja pärjäämisestä. Toimintamallissa tätä asiaa voidaan tarkastella esimerkiksi markkinavuoropuhelussa.

Hallitusohjelma ja Hankinta-Suomi -strategia taustalla

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelman etenemisestä. Ohjelma on osa hallituksen Työkykyohjelmaa, ja tavoitteena on lisätä erityisesti osatyökykyisten mahdollisuuksia saada työtä. Toki on muitakin työttömiä, joiden asema työmarkkinoilla on muita heikompi. 

Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelma on mukana suhteellisen tuoreessa julkisten hankintojen Hankinta-Suomi -strategiassa. Sen toimeenpano kirittää myös hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmaa.

Julkisten hankintojen arvo on merkittävä. Hankintayksiköille on tärkeää edistää myös yhteiskunnallisia tavoitteita hankintatoimen keinoin. On huomionarvoista, että toimintamalli voi olla myös osaratkaisu ajankohtaisiin työvoiman kohtaanto-ongelmiin. 

Mielestäni hankinnoilla työllistämisellä on oma paikkansa, kun etsimme mahdollisuuksia tarjota työtä niille työnhakijoille, joilla on vaikeuksia pärjätä kilpailussa työpaikoista. Nyt, kun kehittämistyö on hyvässä vauhdissa, katse on kiinnitettävä kauemmas nykyhetkestä. Liikaa huomiota ei pitäisi kiinnittää siihen, miten mittavia työllistämistuloksia saadaan kehittämisvaiheessa. Kun toimintamalli on sujuva, tuloksia tulee sen myötä.

Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelma on osa hallituksen Työkykyohjelmaa. Työkykyohjelmasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, ja se toteuttaa ohjelmaa yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Toimenpiteet tukevat ja täydentävät toisiaan. Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta, jolla tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Päivi Haavisto-Vuori
Neuvotteleva virkamies
Työ- ja elinkeinoministeriö

 
Sivun alkuun