Työolobarometri: 85 prosenttia palkansaajista kokee työnsä merkitykselliseksi, mutta haitallisen stressin kokemus on lievässä kasvussa
Palkansaajien vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat nytkähtäneet kasvuun pitkän tasaisen jakson jälkeen. Suurin osa palkansaajista kokee työelämän laadun hyvänä useilla eri mittareilla. Tuloksissa on kuitenkin havaittavissa eriytymistä eri palkansaajaryhmien välillä, kertoo 15.3.2023 julkaistu Työolobarometri 2022.
Palkansaajien näkemykset heidän omasta tilanteestaan työmarkkinoilla olivat pääosin myönteisiä syksyllä 2022 työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin tulosten mukaan. Useampi palkansaaja kertoi, että työpaikalla on ennemmin lisätty kuin vähennetty henkilöstön määrää. Irtisanomisen ja lomautuksen uhat olivat maltillisella tasolla ja usko uuden työn löytymiseen palasi pandemiaa edeltäneelle tasolle. Etenkin nuorilla ja kunta-alalla työskentelevillä on vahva usko työllistymiseen.
”Työpaikoilla on nyt tärkeää paneutua työn henkisen kuormittavuuden ehkäisyyn ja työkyvyn ylläpitämiseen. Työuupumuksen ja haitallisen stressin ehkäisemiseen on puututtava mahdollisimman vaikuttavin keinoin”, sanoo työministeri Tuula Haatainen.
Työuupumusta ja haitallista stressiä kokivat työolobarometrin mukaan eniten nuorimmat ikäryhmät, naiset, alemmat toimihenkilöt sekä kunnissa työskentelevät. Naisvaltaisella kunta-alalla työtahti on kiivas ja vaikutusmahdollisuuksia on rajatusti. Voimavaroja kuntasektorilla luovat työn tarjoamat merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden kokemukset. Kaikista palkansaajista työnsä koki merkitykselliseksi jopa 85 prosenttia vastaajista.
Palkansaajien vaikutusmahdollisuudet työssään ovat pitkän ajan tasaisen trendin jälkeen kasvamassa. Vaikutusmahdollisuuksia on etenkin miehillä ja ylemmillä toimihenkilöillä. Esihenkilöillä parannettavaa olisi varsinkin työn kehittämiseen kannustamisessa sekä palautteen antamisessa.
”Meidän on pystyttävä varmistamaan hyvä ja reilu työelämä kaikille tasa-arvoisesti niin, että eri palkansaajaryhmien kokemukset työelämästä eivät eriytyisi. Työelämän muutosten kiihtyessä riskit eriytymiseen kasvavat”, totesi työministeri Haatainen.
Etätyö ja vuorovaikutukseen käytettävien digitaalisten välineiden käyttö ovat tasaantumassa uudelle, entistä korkeammalle tasolle. Etätyötä tekevät etenkin ylemmät toimihenkilöt sekä valtiolla ja isoissa organisaatioissa työskentelevät. Suurin osa etätyötä tekevistä koki voivansa riittävästi vaikuttaa siihen, miten usein he etätyötä tekevät.
Palkansaajia kannustetaan jatkuvaan oppimiseen, mutta osallistumisessa on voimakkaita eroja eri palkansaajaryhmien välillä. Osaamisen kehittäminen kasaantuu vahvasti niille, joiden taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo koulutuksen ja työtehtävien myötä hyvät.
Mikä on työolobarometri?
Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2022 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-lokakuun aikana tekemiin puhelin- ja verkkohaastatteluihin. Vuonna 2022 tutkimukseen vastasi 1 862 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kai-killa sektoreilla.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Emily Strohm, TEM, puh. 050 3670 263
johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM, p. 0295 047 297
sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)gov.fi