Yli 28-vuotiaan siviilipalvelusvelvollisen paluu Puolustusvoimien reserviin mahdolliseksi
Siviilipalveluslain muutos poistaisi ikärajan siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen hyväksytyltä, joka haluaa palata takaisin Puolustusvoimien reserviin. Lisäksi mahdollistettaisiin siviilipalveluksen suorittaminen tulevien maakuntien viranomaisten palveluksessa. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle 5.12.2018.
Lakimuutoksen jälkeen paluu Puolustusvoimien reserviin olisi mahdollista sellaiselle yli 28-vuotiaalle, joka ei ole vielä aloittanut siviilipalveluksen täydennyspalveluksen suorittamista. Paluu olisi mahdollista vain kerran. Muutos parantaa eri ikäisten täydennyspalvelusvelvollisten yhdenvertaisuutta. Tällä hetkellä alle 28-vuotias täydennyspalvelusvelvollinen voi hakea takaisin Puolustusvoimien reserviin, jos hän ei ole aloittanut täydennyspalvelusta. Sen sijaan vastaavassa asemassa oleva yli 28-vuotias ei voi tehdä hakemusta hyväksytysti.
Varusmiespalveluksen suorittanut voi siirtyä Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla täydennyspalvelukseen. Palveluksen myötä asevelvollisuusrekisterissä oleva henkilö poistuu reservistä, ja hänet vapautetaan armeijan palveluksesta sekä rauhan että kriisin ajaksi. Täydennyspalvelusvelvollisten määrä on noussut viime vuosina, mutta tänä vuonna hakemusten kokonaismäärä vaikuttaisi jälleen vähentyvän.
Siviilipalveluksen suorittaminen maakunnissa mahdolliseksi
Lakimuutoksella tehdään mahdolliseksi siviilipalvelukseen kuuluvan työpalvelun suorittaminen valtion ja kunnan viranomaisten lisäksi myös maakunnan viranomaisten, mukaan lukien maakunnan liikelaitosten palveluksessa. Muutoksen tavoitteena on säilyttää sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluspaikat maakunta- ja sote-uudistuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työpalvelun suorittaa vuosittain noin 200 siviilipalvelusvelvollista.
Lakimuutoksen jälkeen nykyiset sairaalat ja sairaanhoitopiirit voisivat maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantultua jatkossakin toimia siviilipalveluspaikkoina. Sen sijaan maakuntien liikelaitosten sosiaali- ja terveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt eivät voisi toimia palveluspaikkoina, sillä se voisi aiheuttaa kilpailua vääristäviä vaikutuksia markkinoille.
Lisäksi lakimuutoksilla muun muassa korotetaan valtion siviilipalveluspaikkojen maksamia majoituskorvauksia ja tehdään tietosuoja-asetuksen soveltamisen alkamisesta ja henkilötietolain kumoamisesta johtuvat välttämättömät muutokset.
Lakiesitys on luettavissa tem.fi/paatokset
Lisätiedot:
erityisasiantuntija Elli Nieminen, TEM, puh. 029 504 8247