Yli miljoona avointa työpaikkaa vuodessa!
Työnantajat ilmoittivat julkiseen työnvälitykseen ensimmäistä kertaa sen historiassa yli miljoona uutta avointa työpaikkaa vuonna 2021. Kaikkiaan uusia työpaikka-avauksia ilmoitettiin 1 010 994 kappaletta. Siis jokaisena vuoden työpäivänä julkisessa työnvälityksessä oli keskimäärin 3919 uutta työpaikkaa, joita siellä ei ollut edellisenä päivänä.
Kun samaan aikaan uusia työttömyysjaksoja alkoi 526 081, voidaan tästä laskea, että uusia
työttömiä työnhakijoita oli jokaisena työpäivänä 2 039. Tämä ei kuitenkaan kerro paljoakaan työttömien työnhakijoiden työllistymisen edellytyksistä. Vaikka uusia paikkoja oli keskimäärin 1,9 uusia työttömyyksiä kohden, eivät nämä paikat ole julkisen työnvälityksen hakijoille varattuja.
Rekrytoiva työnantaja käyttää keskimäärin kolmea kanavaa haussaan. Jos työnhakija tarkastelee paikkoja vaikka kahden viikon välein, on julkiseen työnvälitykseen tuona aikana ilmoitettu jo yli 39 000 uutta työpaikkaa. Eri ammateissa ja aloilla rekrytointikäytännöt vaihtelevat. Työntekijäammateissa tai sijaisten haussa rekrytointi tapahtuu yleensä nopeasti, vaativaan asiantuntijatehtävään pestaaminen on hitaampi prosessi.
Paras tapa avoimen työpaikan ja työnhakijan kohtaamiselle on sen tapahtuminen sekä työnhakujakson että paikan avoinna olon alkuvaiheessa. Se voi kuitenkin tapahtua myös ilman että sen paremmin avointa työpaikkaa kuin varsinaista työnhakijaakaan on olemassa. Työssä oleva, sopivilla ominaisuuksilla varustettu henkilö, joka ei ole aikeissa vaihtaa työpaikkaa, on usein työnantajalle ideaalirekrytointi. Samoin työtön työnhakija, joka on juuri jäänyt työttömäksi, eikä osaaminen ole vielä käyttämättömänä ehtinyt kulua. Joihinkin tehtäviin sopii vastavalmistunut, toisiin taas työmarkkinoille ensi kertaa tuleva tai sinne palaava.
Edellä esitetty pätee toisinkin päin: tarjolla oleva työmahdollisuus ilman avointa työpaikkaa ja hakuja voi olla houkutteleva tilaisuus, samoin juuri avoimeksi ilmoitettu työpaikka. Pitkään työtä hakeneet tai vaikeasti täyttyvät työpaikat eivät ole yhtä houkuttelevia. Sekä avointen työpaikkojen että työttömien työnhakijoiden ”varastointi” onkin hankalaa ja kaupat tulisi tehdä ”tuoreena”.
Aina nopea ratkaisu ei onnistu ja osa työpaikoista jää avoimeksi pitkäksi aikaa, samoin osa
työnhakijoista jää työtä vaille pitkäksi aikaa. Työsuhteen solmimisen todennäköisyys kuitenkin laskee koko ajan. Työnhakijan hakustrategia on, että jos työmahdollisuutta ei löydy hakijaksi tullessa avoinna olleista paikoista, jään odottamaan lähiaikoina avautuvia työmahdollisuuksia.
Sama taas toisin päin: työnantaja voi joutua pidentämään hakuaan ja odottamaan lähiaikoina hakijoiksi tulevia löytääkseen sopivan kandidaatin, jos sellaista ei löytynyt olemassa olleista hakijoista. Tutkimuskirjallisuudessa tätä kutsutaan virta-varanto –yhteensovitukseksi: jos olemassa olevat hakija- ja työpaikkavarannot eivät kohtaa, on jäätävä odottamaan tulevaa virtaa, josko sieltä löytyisi sopiva työpaikka tai hakija.
Julkinen työnvälitys on Suomessa merkittävä rekrytointikanava, mitä se ei suinkaan ole kaikissa maissa. Meillä julkista työnvälitystä käyttävät runsaasti myös yksityisen työnvälityssektorin yritykset eli lähinnä työvoiman vuokrausyritykset. Niiden ilmoittamia työmahdollisuuksia oli viime vuonna satoja tuhansia. Työnantaja on viime vuosina käyttänyt julkista työnvälitystä työpaikkojen täytössä noin 45 %:ssa tapauksista.
Toukokuun alussa käyttöön tuleva Työmarkkinatori-palvelualusta parantaa työnhakijoiden ja työ-paikkojen kohtaamista muun muassa uutta tekoälyteknologiaa hyödyntämällä. Se auttaa tehostamaan – jos ei joka vuosi miljoonan – mutta joka tapauksessa mittavan työpaikkamäärän täyttöä.
Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö