Hyppää sisältöön

Yrittäjätilaisuus päätti huoltovarmuusselontekoa valmistelevien työpajojen sarjan

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 2.3.2022 12.42
Uutinen
Nainen koodaa koneen äärellä

Huoltovarmuusselonteon valmistelua tukeva neljäs työpaja järjestettiin 1.3.2022. Tällä kertaa työpajaan oli kutsuttu sidosryhmien ja huoltovarmuustoimintaan osallistuvien yritysten edustajia. Työpajoista haettiin evästystä selonteon valmisteluun ja käsitetiin selonteossa määriteltäviä painopisteitä.

Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti selonteon valmistelun syksyllä 2021. Sen tavoitteena on kirkastaa huoltovarmuuden kehittämisen päälinjat pidemmällä aikavälillä sekä turvata entistä kokonaisvaltaisempi varautuminen uusiin uhkiin. Lähtökohdat ovat kunnossa, sillä Suomen vahva huoltovarmuusjärjestelmä on toimiva ja ainutlaatuinen maailmassa sekä perustaltaan aikaansaava ja joustava. 

Työpajan avannut ylijohtaja Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä tiivisti selonteon tavoitteet: ”Sen tulee kirkastaa huoltovarmuuden kehittämisen päälinjat pidemmällä aikavälillä myös parlamentaarisen valmistelun ja keskustelun kautta, turvata entistä parempi kokonaisvaltainen varautuminen uusiin uhkiin, määritellä, mitkä ovat tavoitteeseen pääsemisen kannalta keskeiset työkalut sekä niiden kehittämistarpeet sekä kehittää huoltovarmuutta vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin.”

Kommenttipuheenvuorossaan Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi, että huoltovarmuusyhteistyö julkisen ja yksityisen välillä on ollut jo pitkään pienen maamme yksi vahvuuksista, ja on sitä myös jatkossa. Hän totesi, että laajavaikutteisissa kriiseissä on olennaista saada kaikki voimat, niin julkiset kuin yksityiset, yhteiseen käyttöön.

”Lainsäädäntöä varautumiseen ja erityisesti kyberturvallisuuteen liittyen on kehitteillä paljon. On huolehdittava, ettei lainsäädäntö vaaranna vapaaehtoispohjalta toimivan huoltovarmuusyhteistyön edellyttämää luottamusta, ja että myös vastuunjako säilyy selkeänä”, Häkämies painotti.

Työpajan lopuksi tilaisuuden vetäjänä toiminut Petri Uusikylä tiivisti pienryhmäkeskustelujen antia. Niiden mukaan toimintaympäristö on muuttunut entistä enemmän keskinäisriippuvaiseksi ja vaikeammin ennakoitavaksi. Huoltovarmuustoiminnassa tarvitaan aikaisempaa enemmän ketteryyttä, riittävää resursointia ja uudenlaista osaamista. Tässä korostuvat erityisesti kyberturvallisuus ja hybridiuhat. Entistä enemmän tarvitaan myös yhteistä tilannekuvaa, uudenlaisia rahoitusmalleja ja huoltovarmuusorganisaation poolien ja toimikuntien yhteistyöntiivistämistä.

Huoltovarmuusselonteon valmistelun ensimmäinen työpaja järjestettiin viime joulukuussa huoltovarmuusorganisaatioiden poolien puheenjohtajille ja sihteereille, Elinkeinoelämän alueellisen varautumisyhteistyön toimikuntien (ELVAR) sihteereille ja Aluehallintovirastojen (AVI) huoltovarmuusylitarkastajille. Tammikuun lopun toiseen työpajaan osallistui Huoltovarmuusneuvosto ja Huoltovarmuuden yhteistyöryhmä. Kolmannessa työpajassa helmikuussa keskustelemassa olivat huoltovarmuusselonteon parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenet ja varajäsenet. 

Huoltovarmuusselonteon luonnoksesta järjestetään huhti-toukokuussa 2022 laaja lausuntokierros. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa selonteko eduskunnalle syyskuun alussa. Eduskuntakäsittelyn jälkeen talvella 2023 järjestetään vielä laaja huoltovarmuusseminaari keskeisille sidosryhmille.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 029 504 7372
teollisuusneuvos Eeva Vahtera, TEM, p. 029 504 9009
neuvotteleva virkamies Henri Backman, TEM, p. 029 506 3581

 
Sivun alkuun