Työvoimabarometri

Työvoimabarometrin tavoitteena on tuottaa laadukasta ja kattavaa lyhyen aikavälin tietoa työvoima- ja osaamistarpeista eri toimijoille.

Aiemmin tietoa työvoimatarpeista on julkaistu Ammattibarometrissa, jonka Työvoimabarometri korvaa syksyllä 2023. Työvoimabarometri tarjoaa kattavamman kuvan työmarkkinoiden tarpeista ja näkymistä, sillä siinä tarkastellaan ammattinimikkeiden lisäksi myös osaamistarpeita. Uutta on myös toimialakohtainen lähestymistapa, jonka myötä työvoimatarpeista piirtyy tarkempi kuva.

Työvoimabarometria voivat hyödyntää kansalaiset, työnantajat, oppilaitokset ja päättäjät

Uravalintojaan suunnittelevat kansalaiset voivat hyödyntää Työvoimabarometria, kun he harkitsevat asuinpaikkaansa tai koulutusvalintojaan. Alueellinen näkökulma auttaa vertailemaan eri alueiden työmarkkinatilannetta, kun taas ammatillinen näkökulma tarjoaa tietoa eri alojen työtilanteesta. Työnantajat voivat käyttää barometria esimerkiksi rekrytointistrategian suunnittelussa ja investointipäätöksissä. Tieto työmarkkinoiden tilanteesta tukee yritysten kilpailukyvyn säilyttämistä ja kasvattamista. Oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät saavat tarvittavaa tietoa siitä, millaista koulutusta tulisi järjestää vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Työvoimabarometri auttaa suunnittelemaan koulutusohjelmia, jotka ovat linjassa työmarkkinoiden vaatimusten kanssa. Päättäjät voivat käyttää Työvoimabarometrin tarjoamaa tietoa päätöksenteon tukena. Tieto auttaa kohdentamaan resursseja alueille ja aloille, joilla niitä tarvitaan eniten.

Työvoimabarometrin tiedonkeruu

Työvoimabarometrin keskeisin tiedonlähde on alueellisten asiantuntijoiden näkemys lähitulevaisuuden tarpeista.

Työvoimabarometrin tiedonkeruu koostuu

  1. tilastollisesta näkemyksestä,
  2. ELY-keskusalueiden alueellisista keskustelutilaisuuksista sekä 
  3. toimialakohtaisista työpajoista. 

Tiedon tuottamisesta ja aluekäytännöistä vastaavat paikalliset ELY-keskukset.

ELY-keskukset tuottavat keskustelutilaisuuksien perusteella arviot työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta seuraavan vuoden päähän. Näiden arvioiden perusteella laaditaan kuvaus työvoiman kohtaantotilanteesta.

Kohtaanto jaetaan neljään osa-alueeseen:

  1. Työvoiman tasapaino
  2. Työvoiman ylitarjonta
  3. Työvoiman kohtaanto-ongelma
  4. Työvoimapula

Kolmen viimeisimmän osa-alueen vakavuutta arvioidaan neliportaisilla asteikoilla. Arviot laaditaan ELY-keskusalueittain sekä valituilta toimialoilta. Arvioimattomilta toimialoilta kohtaantotilanne vastaa nykyistä tilastoihin perustuvaa tilannetta.

Syksyllä 2023 Työvoimabarometrin tiedonkeruu toteutetaan ensimmäistä kertaa uuden mallin mukaisesti. Uudesta toimintatavasta johtuen ensimmäisellä kierroksella toimialakohtainen tieto on rajatumpaa kuin jatkossa. Syksyllä 2023 Työvoimabarometri keskittyy teknologiateollisuuteen ja sote-aloihin.

Työvoimabarometri

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Reino Savolainen