Kiinnostus tekoälyn hyödyntämiseen kasvaa julkisissa työvoimapalveluissa

Tuoreen kartoituksen mukaan tekoälyä ei hyödynnetä vielä juurikaan eurooppalaisissa julkisissa työvoimapalveluissa. Harvassa kansallisessa tekoälystrategiassa on käsitelty tekoälyn käyttöä työllistymispalveluiden tehostamiseksi. Useita suunnitelmia ja ratkaisuja on kuitenkin valmisteilla.

– Suomi tunnetaan tekoälyn kärkimaana. Samaan aikaan yksi suurimmista pullonkauloista syntyy siitä, etteivät työntekijät ja avoimet työpaikat kohtaa. Pidän kartoitusta erittäin kiinnostavana ja toivon, että hyödynnämme sen löydöksiä niin kansallisella kuin EU-tasolla, työministeri Tuula Haatainen summaa.

Kartoituksessa todetaan, että tekoälyn tärkeys ja mahdollisuudet on yleisellä tasolla tiedostettu laajasti. Myös julkisissa työvoimapalveluissa on havaittavissa kiinnostuksen kasvua tekoälyä ja sen hyödyntämistä kohtaan. Kartoituksen tulosten perusteella kehitys on kuitenkin vielä lapsenkengissä. Vain harvoilla EU-mailla on strategisen tason suunnitelmia, kuinka hyödyntää tekoälyä julkisissa työvoimapalveluissa. Pisimmällä ovat palvelut, jotka liittyvät työpaikan ja työntekijän yhdistämiseen ja -tekijöiden profilointiin. Esimerkiksi Belgiassa tekoälyä hyödynnetään henkilöasiakkaiden yksityiskohtaiseen profilointiin ja työllisyysennusteisiin.

– Kuten selvityksen löydökset osoittavat, tekoäly voi parantaa palvelujen tehokkuutta. Voisimme hyödyntää tekoälyä monin tavoin, esimerkiksi sovittamalla avoimet työpaikat ja työnhakijat paremmin yhteen ja tunnistamalla taitoja ja osaamista. Meidän on jaettava tutkimuksen tulokset ja pidettävä tekoäly asialistalla. Tekoäly ei korvaa ihmistyötä vaan täydentää sitä, kertoo PES-verkoston puheenjohtaja Johannes Kopf.

Kartoituksen mukaan melkein kaikilla EU-valtioilla on kuitenkin jonkin verran suunnitelmia tekoälyn hyödyntämiseksi ja sen käytön edistämiseksi niin työvoimapalveluissa kuin yhteiskunnassa yleisestikin.

Työvoimapalveluissa pisimmällä tekoälyn hyödyntämisessä ovat yksityiset palveluntuottajat.

Yksityisellä puolella automatisoidaan rekrytointiprosesseja ja hyödynnetään työn ja työntekijän yhdistäviä ohjelmia sekä tekoälyavustajia. Esimerkiksi LinkedIn hyödyntää tekoälyä työn ja työntekijän yhdistämisessä näyttämällä käyttäjälle hänelle sopivia töitä.

Kartoituksen teetti työ- ja elinkeinoministeriö, ja se julkaistiin Julkisten työvoimapalveluiden verkoston johtokunnan (PES) 12. kokouksessa. Kokous kuuluu Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaan.

Tavoitteena on tehostaa julkisten työvoimapalvelujen toimintaa

Euroopan julkisten työvoimapalvelujen verkoston (European Network of Public Employment Services, PES) tavoitteena on tehostaa julkisten työvoimapalvelujen toimintaa erityisesti vertaisoppimisen (mutual learning) ja vertailuoppimisen (benchlearning) avulla. Näiden avulla eri maiden julkiset työvoimapalvelut ovat voineet oppia toisiltaan mm. tulosjohtamiseen, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen, digitalisaatioon sekä toiminnan ja prosessien parantamiseen liittyvistä toimista.

PES-verkostolla on tärkeä rooli myös EU:n poliittisten aloitteiden toteuttamisessa, esimerkiksi nuorisotakuuta ja pitkäaikaistyöttömiä koskevien suositusten toimeenpanossa. Yhteistyötä työllisyyskomitean kanssa on tiivistetty erityisesti eurooppalaista ohjausjaksoa koskien, sillä verkoston avulla jäsenvaltiot voivat panna paremmin täytäntöön julkisia työnvälityspalveluja koskevat maakohtaiset suositukset työllisyyden ja kasvun edistämiseksi.

PES-verkoston toimintaa hallinnoi ja ohjaa julkisten työvoimapalvelujen verkoston johtokunta, joka koostuu jäsenvaltioiden työvoimapalvelujen johtajista ja ylimmistä virkamiehistä. Verkoston johtokunnan 12. kokous järjestettiin Helsingissä 12.-13.12. Kokouksen teemoina olivat työmarkkinoiden muutoksiin vastaaminen, jatkuva oppiminen ja tekoälyn hyödyntäminen työvoimapalveluissa. PES-verkosto ja tämä kokous ovat saaneet taloudellista tukea Euroopan unionin työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta ohjelmasta "EaSI" (2014-2020) (http://ec.europa.eu/social/easi).

Suomi tarjoaa suositun Elements of AI -verkkokurssin EU-kansalaisten käyttöön vuosien 2020–2021 aikana. Kurssi toteutetaan kaikilla virallisilla EU-kielillä. Suomen EU-puheenjohtajuuden aloite vastaa työn murrokseen ja vahvistaa Euroopan digitaalista johtajuutta.

Lisätiedot:

työministerin erityisavustaja Jenni Karjalainen, TEM, puh. 040 751 5496

neuvotteleva virkamies Tiina Oinonen, TEM, puh. 0295 049 295

neuvotteleva virkamies Mikko Kuoppala, TEM, puh. 0295 049 245