TEM:n tilannekuva: lomautukset toimineet puskurina työttömyyden kasvussa, yritysten tuet estäneet konkursseja

Työ- ja elinkeinoministeriön kolmatta kertaa julkaistava tilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Päähuomiot koskevat tällä kertaa työllisyyttä ja yritystukia.

Koronaepidemia kasvattanut työttömyyttä, mutta lomautukset toimivat puskurina

Koronakriisin aikaiset rajoitustoimet näkyvät selvästi kasvaneessa työttömyydessä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi huhtikuussa edellisestä kuusta 124 000:lla.

Lomaukset toimivat puskurina työttömyyden kasvaessa. Vaikka työttömien määrä kasvoi huhtikuussa, suurin osa lisäyksestä syntyy lomautetuista. Lomautetuissa on paljon myyjiä ja ravintoloiden työntekijöitä, ja rajoitusten purkautuessa on mahdollisuus ennakoitua nopeampaan palautumiseen kuin aiemmissa talouskriiseissä. Ratkaisevaa on, purkautuvatko lomautukset vai muuttuvatko ne pitempikestoiseksi työttömyydeksi.

Työttömien työnhakijoiden – ennen kaikkea kokoaikaisesti lomautettujen määrän voimakkain nousuvaihe oli huhtikuun alkupuolella. Vapun jälkeen kasvu on pysähtynyt ja toukokuun puolenvälin jälkeen lomautettujen määrä näyttää kääntyneen jopa hyvin lievästi laskuun.

Lomautusten kasvua ennakoiden yt-neuvotteluilmoitusten ja lomautusuhan alla olevien työntekijöiden määrä nousi ennätyslukemiin maaliskuun loppupuolella. Seuraavan kuukauden aikana uusien ilmoitusten päivittäinen määrä väheni nopeasti ja tasaantui toukokuussa. Positiivista on, että toistaiseksi työnantajat ovat hyvin vähän ilmoittaneet TE-toimistoihin yt-neuvottelujen päättyneen irtisanomisiin.

Lomautetuista peräti 40 % on Uudenmaan alueella, kun vielä helmikuussa Uudenmaan osuus oli alle 20 % kaikista lomautetuista.

Nuorten työttömyys on kaksinkertaistunut vuoden aikana. Nuorten Ohjaamotoiminnassa poikkeustila on muuttanut nuorten kysymyksiä ja huolia. Nuoria huolettavat erityisesti kesätyöt, lomautukset, toimeentulo, yksinäisyys, arjen hallinnan haasteet sekä epävarmuus opiskeluun liittyvissä asioissa.

Osa vaikeuksiin joutuneista yrittäjistä on huhtikuussa voimaan tulleen lain perusteella ilmoittautunut työnhakijaksi ja TE-toimistot ovat antaneet tähän mennessä jo 42 000 työmarkkinatukilausuntoa Kelalle.

Lisää tietoa työmarkkinatilanteen kehittymisestä saadaan, kun TEM julkaisee lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen kesäkuussa.

Yritysten tuilla suuri kysyntä

Business Finland ja ELY-keskus myöntävät yrityksille kehittämisavustusta koronaepidemian haittojen vähentämiseksi.

Rahoitukselle on ollut laaja kysyntä. ELY-keskusten rahoituksen saajista 18 % on kaupan alan yrityksiä, 17 % ravitsemus- ja majoitusalan yrityksiä ja 14 % liikenne- ja logistiikka-alan yrityksiä (mm. taksiala). Alueellisesti tuet ovat jakautuneet luontaisestikin mm. alueen yritysten määrän suhteen. Eniten tukea ovat saaneet toistaiseksi Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa.

Kaupan alat, ohjelmistot ja pelit sekä matkailu- ja ravintola-alat ovat kolme eniten Business Finlandin häiriötilannerahoitusta saanutta toimialaa 25.5. mennessä tehtyjen rahoituspäätösten osalta. Kaupan alalle häiriötilannerahoitusta oli ajankohtaan mennessä myönnetty 64,1 miljoonaa euroa, ohjelmistot- ja pelit -alalle 49,5 miljoonaa euroa ja matkailu- ja ravintola-alalle 43,5 miljoonaa euroa.

Business Finlandin viiden eniten rahoitusta saaneen toimialan joukossa ovat myös luovat alat (40,7 miljoonaa euroa) sekä liike-elämän konsultointipalvelut (28,8 miljoonaa euroa).

Yksinyrittäjien tuki saatu nopeasti liikkeelle

Kaikki kunnat ovat hakeneet työ- ja elinkeinoministeriöltä yksinyrittäjän tukea ja TEM on tehnyt kunnille tukeen liittyvät rahoituspäätökset. Kuntaliiton tekemän kyselyn mukaan kunnat ovat tähän mennessä vastaanottaneet noin 26 000 yksinyrittäjien tukihakemusta ja hyväksyneet jo 18 000 hakemusta. Nykytiedon perusteella näyttää siltä, että 250 miljoonan euron määräraha ja valmius tukea 125 000 yksinyrittäjää riittää.

Kunnat aikovat tehdä päätökset ripeästi, koska yli 90 prosenttia kunnista käsittelee hakemukset viikon sisällä niiden saapumisesta.

Kriisin keskellä myös toiveikkuutta

Yritysten tuet ovat omalta osaltaan toistaiseksi estäneet pelätyn konkurssiaallon. Tuet ovat siis ainakin tältä osin osuneet oikeaan ja ylläpitäneet yritysten mahdollisuuksia selviytyä kriisissä. Suuri merkitys on myös velkojien joustavuudella, Finnveran takuilla ja muilla yritystoimintaa tukevilla järjestelyillä.

Pelättyä suurta konkurssiaaltoa ei ole toistaiseksi tullut. Konkurssit ovat kuitenkin lisääntyneet vuoden 2019 tammi-huhtikuun vertailujaksosta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–huhtikuussa 2020 pantiin vireille 8,4 prosenttia enemmän konkursseja kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi teollisuuden ja kaivostoiminnan, majoitus ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla.

Tämän tiedon valossa näyttäisi, että työ- ja elinkeinoministeriön tuki-instrumentit ovat kohdentuneet oikean suuntaisesti, sillä sekä Business Finlandin, että ELY-keskusten tuet ovat kohdentuneet palveluiden, kaupan sekä matkailu- ja ravitsemisalan toimijoille. Finnveran takausten ja Teollisuussijoituksen sijoitustoiminnan keskeiset asiakkaat ovat olleet teollisuuden toimijoita. Teollisuussijoituksen pk-sektorille tekemän tutkimuksen mukaan Business Finlandin ja Finnveran tuet ovat kohdistuneet suhteellisesti enemmän yrityksiin, joiden liikevaihto on laskenut.

Muutoinkin työ- ja elinkeinoministeriön instrumenttien kohdentuminen on ollut tilanteeseen nähden kohtuullisen hyvin linjassa liikevaihdon negatiivisesta muutoksesta kärsineisiin toimialoihin. Tilastokeskuksen 15.5. julkistuksen mukaan vuoden 2020 maaliskuussa palveluiden päätoimialoista heikoiten kehittyi majoitus- ja ravitsemistoiminta, jossa työpäiväkorjattu liikevaihto laski 35,4 prosenttia vuoden 2019 maaliskuusta. Vastaavaan aikaan myös toimialan volyymi oli 35,5 prosentin eli yhtä suuressa laskussa. Palvelualojen liikevaihdoltaan suurimman eli kuljetuksen ja varastoinnin toimialan työpäiväkorjattu liikevaihto oli 12,5 prosentin laskussa vuoden 2019 maaliskuusta. Molemmat mainitut toimialat ovat kolmen eniten tukea saaneen toimialan joukossa ELY-rahoituksessa ja hyvin edustettuna myös Business Finlandin rahoituksessa.

Huomioitavaa arvioissa on, että tiedot ovat alustavia, koska tukien myöntö on vielä kesken. Toimintaympäristö on myös jatkuvassa muutoksessa ja moni asia saa aikaan toivottuja ja ei-toivottuja vaikutuksia yrityskentässä.

26.5. julkaistujen toukokuun luottamusindikaattorien mukaan elinkeinoelämän luottamuksessa näkyy kokonaisuudessaan pieni askel ylöspäin. Toimialoittain odotukset ovat osin jakautuneet: teollisuudessa luottamus ei juuri noussut (mutta ei laskenutkaan), kun taas palvelujen ja vähittäiskaupan luottamus ja myyntiodotukset ovat toipuneet selvemmin huhtikuun pohjista. Edelleen kuitenkin kaikilla luottamusindikaattorin päätoimialoilla ollaan syvällä finanssikriisin aikaisilla miinustasoilla. Myös kuluttajien luottamus elpyi hivenen toukokuussa.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Ville Autero, TEM, p. 029 504 7137
kehitysjohtaja Tiina Tikka, TEM, p. 029 504 7962