Hallitus esittää aluekehittämislakien uudistamista vastaamaan kansallisia ja EU:n tulevan ohjelmakauden tavoitteita

Hallitus esittää säädettäväksi lakia alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanolaki) sekä lakia alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoituslaki). Esityksellä valmistaudutaan uuteen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauteen 2021–2027.

Uusien lakien tavoitteena on uudistaa alueiden kehittämisen tavoitteita, suunnittelua ja toimintatapoja niin, että ne vastaavat toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä kansallisiin ja EU:n tavoitteisiin. Tavoitteena on myös tukea ja edistää vaikuttavaa vuorovaikutusta ja sopimuksellisuutta alueiden kehittämisessä, selkeyttää sääntelyä sekä vähentää tuen saajien ja viranomaisten hallinnollista taakkaa.

– Lainsäädännön uudistamisella pyritään ennen kaikkea siihen, että EU:n alue- ja rakennepolitiikka on yksinkertaista, joustavaa ja dynaamista. Tarkoituksena on, että kansalliset alueiden kehittämisen linjaukset ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen varat vaikuttaisivat samansuuntaisesti. Alue- ja rakennepolitiikkaa toteutetaan alueiden kanssa kumppanuudessa, mistä huolehditaan toimeenpanon kaikissa vaiheissa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Vastuu alueiden kehittämisestä säilyy valtiolla ja kunnilla, maakuntien liittojen aluekehittämistehtävää selkeytettäisiin

Esityksessä alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä toimijoineen sekä viranomaisten tehtävät ja toimivalta säilyisivät pääosin ennallaan, mutta suunnittelujärjestelmää ehdotetaan kevennettäväksi. 

Vastuu alueiden kehittämisestä olisi nykyistä sääntelyä vastaavasti valtiolla ja kunnilla. Kuntien puolesta aluekehittämisviranomaisina toimisivat jatkossakin maakuntien liitot. Valtioneuvoston alueiden kehittämisen painopisteet (aluekehittämispäätös) olisi edelleen keskeinen eri hallinnonalojen ja maakuntien alueiden kehittämistä ohjaava asiakirja. 

Keskeisenä maakunnan aluekehittämisen suunnitteluasiakirjana säilyisi maakuntaohjelman laatiminen, mutta menettelyä kevennettäisiin luopumalla ohjelmien toimeenpanosuunnitelmien laatimisesta. Uusi alueiden kehittämisen toimintamalli on säännöllisesti järjestettävät alueiden kehittämisen keskustelut valtion ja maakuntien välillä. Alueiden kehittämisen keskusteluilla edistetään valtion ja alueiden välistä vuorovaikutusta ja tuetaan maakuntien liittoja niiden aluekehittämistyössä.

Ehdotettuihin lakeihin sisällytettäisiin Interreg-ohjelmia ja Interreg-ulkorajaohjelmien toimeenpanoa koskevat kansalliset säännökset, mikä olisi uutta. Maakuntien liitot hoitaisivat jatkossa Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien tuensaajiin kohdistuvat hallinnolliset tarkastukset. Lisäksi Interreg-ohjelmissa kansallisen vastinrahoituksen sääntely yhdenmukaistuisi eri ohjelmien välillä siten, että vastinrahoituksen hallinnointitehtävää hoitaisivat yksinomaan maakuntien liitot, kun aiemmin osassa ohjelmia tehtävää on hoitanut työ- ja elinkeinoministeriö. 

EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja uuden oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) varojen hallinnoinnissa maakuntien liittojen ja ELY-keskusten toimivaltaan tai keskinäiseen työnjakoon välittävinä toimieliminä ei esitetä muutoksia. Ruokavirasto olisi EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen uusi välittävä toimielin. Ruokavirasto voisi myöntää tukea Euroopan sosiaalirahaston varoista vähävaraisten aineellisen avun hankkeisiin, mikä tarkoittaisi käytännössä ruoka-avun jakamiseen liittyviä hankkeita.

Tukimenettelyihin ei esitetä merkittäviä muutoksia

Rahoituslailla täsmennettäisiin ja täydennettäisiin tulevan ohjelmakauden 2021–2027 rahastojen sääntelykokonaisuuden kansallista soveltamista. Lakia sovellettaisiin ohjelmakauden hankkeiden lisäksi kansallisten alueiden kehittämisen varojen sekä Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen myöntämiseen ja maksamiseen. 

Tukimenettelyihin ei esitetä merkittäviä muutoksia. Esitettävillä muutoksilla pyritään selkeyteen, hallinnollisen taakan vähentämiseen ja tuenhakijoiden yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseen. Rahoituslain sääntelyä tullaan täsmentämään tukimenettelyjä ja hankkeiden kustannusten tukikelpoisuutta koskevilla valtioneuvoston asetuksilla.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2021.

Asetusten lausuntokierros käynnistynyt

Hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten nojalla annetaan kolme valtioneuvoston asetusta. Asetusluonnoksista on käynnistynyt suomenkielinen lausuntokierros 1.4.2021 osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Ruotsinkielinen lausuntokierros käynnistyy myöhemmin huhtikuussa osoitteessa Utlåtande.fi.
 

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Jenny Hasu, p. 040 658 3510
erityisasiantuntija Minna Laherto, TEM, p. 029 504 7029