Selvitys työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton viranomaisyhteistyön kehittämisen tueksi on valmistunut

Owal Groupin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tekemä selvitys vahvistaa, että viime vuosien toimet ovat nostaneet työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton politiikan Suomessa uudelle tasolle. Seuraavaksi täytyy varmistaa, että työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto tulee kiinteäksi osaksi eri viranomaisten tehtäviä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan läpi hallinnonalojen.

Pian päättyvällä hallituskaudella on tehty paljon toimenpiteitä työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Tavoitteeksi on asetettu vähintään kaksinkertaistaa työvoiman maahanmuutto nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Vastaavasti uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan ja samalla opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen nostamaan 75 prosenttiin. Tavoitteet ja toimenpiteet on koottu koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekarttaan, joka ulottuu vuoteen 2035 ja jota on toteutettu Talent Boost -toimenpideohjelmalla.

Vaikuttavuutta on saatu jo lyhyessä ajassa, kun myönnettyjen lupien määrä on merkittävästi kasvanut käsittelyaikojen samalla lyhentyessä. Eritysasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien alle kahden viikon käsittelyaika on maailman kärkitasoa. Maahanmuuttovirasto arvioi, että kaikissa työ- ja koulutusperusteisissa oleskeluluvissa päästään tänä vuonna tavoiteltuun keskimääräiseen yhden kuukauden enimmäiskäsittelyaikaan. 

Tulokset heijastavat viraston asiakaslähtöistä kehittämisotetta ja kykyä tukea täysimääräisesti osaajien maahanmuuton lisäystavoitteita. Tällä hallituskaudella on myös luotu Business Finlandin ja KEHA-keskuksen yhteistyönä uusi Work in Finland -viranomaistoiminto vahvistamaan osaajien houkuttelua, rekrytointia ja Suomeen jäämistä.  

”Työvoiman maahanmuuton edistämistä on jatkettava tiekartan mukaisesti kaikilla osa-alueilla myös tulevina vuosina. Viranomaisten edellytykset tukea työnantajien kykyä rekrytoida kansainvälisesti sekä lisätä Suomen veto- ja pitovoimaa osaajille on turvattava. Poikkihallinnollista sujuvaa asiointipolkua on edelleen kehitettävä lähtömaasta aina Suomeen kotoutumiseen saakka”, maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen korostaa.

Selvitys: jatkossa tarvitaan sitoutumista läpi sektorirajojen

Kehitystyön vahvistamiseksi TEM on teettänyt hallituksen johtoviisikon toimeksiannosta ulkoisen selvityksen siitä, millaiset viranomaisrakenteet ja eri hallinnonalojen toimijoiden yhteistyö parhaiten tukevat työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton onnistunutta lisäämistä. Owal Groupin laatima selvitys toteutettiin ensisijaisesti viranomaisten haastatteluina. Tarkoituksena oli selvittää kokemuksia ja kehittämisnäkemyksiä Talent Boost -yhteistyöstä. 

Selvitys vahvistaa, että viime vuosien toimet ovat olleet merkittäviä ja oikeasuuntaisia. Seuraavaksi täytyy varmistaa, että työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto on jatkossa kiinteä ja tärkeä osa eri viranomaisten tehtäviä. Selvitys ehdottaa Work in Finlandin vahvistamista sekä sen ja Maahanmuuttoviraston yhteistyön tiivistämistä ”kansainvälisen rekrytoinnin viranomaisena”. Onnistuneeseen yhteistyöhön tarvitaan toimiva yhteinen johtamisjärjestelmä, mutta ei varsinaisia rakenteellisia uudistuksia tai muutoksia toimivaltuuksiin.

Valtion ja kuntien vaikuttava yhteistyö on varmistettava senkin jälkeen, kun työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Valtion palveluvalikon tulee olla selkeä ja vastata kuntien, työnantajien ja Suomeen muuttavien osaajien todellisiin tarpeisiin.

Talent Boost -yhteistyö on jatkossakin väistämättä verkostomaista, sillä osaajien maahanmuutossa onnistuminen edellyttää toimia monella yhteiskunnan alueella. Yhteistyöhön tarvitaan myös erilaisia ohjauskeinoja, tulosohjauksesta mahdolliseen sopimuksellisuuteen valtion ja kuntien välillä. Tärkeintä on, että yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan yli hallinnonala- ja toimijarajojen.

Selvitys korostaa, että työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton merkitys erityisesti työllisyys-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kannalta kasvaa koko ajan. Näin ollen on tärkeää, että työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa koskevat poliittiset päätökset tehdään tiiviissä yhteydessä näihin politiikka-alueisiin. 

SM on selvittänyt maahanmuuttohallinnon järjestämistä laajemmin 

Samanaikaisesti TEM:n teettämän selvityksen kanssa sisäministeriö on selvittänyt laajemmin koko maahanmuuttohallinnon järjestämistä. SM:n teettämä selvitys julkaistaan myöhemmin tällä viikolla. Selvitysten johtopäätöksistä muodostuu kokonaisvaltainen käsitys maahanmuuttohallinnon järjestämistavoista. TEM ja SM vastaavat yhdessä Maahanmuuttoviraston tulosohjauksesta.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Katri Niskanen, p. 0295 047 373