Siviilipalveluslaki muuttuu

Siviilipalveluslaki muuttuu siten, että Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelukseen hyväksyttyjen on mahdollista hakeutua takaisin Puolustusvoimien reserviin myös sen vuoden jälkeen, jona velvollinen on täyttänyt 28 vuotta, jos hän ei ole vielä ehtinyt aloittaa täydennyspalveluksen suorittamista. Muutos parantaa eri ikäisten täydennyspalvelusvelvollisten yhdenvertaista kohtelua.

Varusmiespalveluksen suorittanut voi siirtyä Puolustusvoimien reservistä siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla täydennyspalvelukseen. Voimassa olevan lain mukaan alle 28-vuotias siviilipalvelusvelvollinen voi tehdä hakemuksen takaisin Puolustusvoimien reserviin, jos hän ei ole vielä ehtinyt aloittaa täydennyspalveluksen suorittamista, kun taas yli 28-vuotias velvollinen ei ole voinut tähän saakka tehdä hakemusta hyväksytysti.

Siviilipalveluslain muutoksen myötä ikärajaedellytystä ei enää sovelleta. Voimassa olevan lain tapaan hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, ettei velvollinen ole vielä aloittanut täydennyspalveluksen suorittamista. Paluu on mahdollista vain kerran.

Muita muutoksia siviilipalveluslakiin: muun muassa majoituskorvauksia, tietosuojaa ja rekisterinpitoa koskevat säännökset muuttuvat

Siviilipalveluslain muutokset koskevat lisäksi muun muassa siviilipalvelushakemuksen käsittelyä erityisoloissa, majoituskorvauksia, rekisterinpitoa ja tietosuojaa. Myös muutoksenhakua koskevat säännökset muuttuvat.

Jatkossa kaikki siviilipalvelusvelvolliset, joiden hakemus on hyväksytty ennen tasavallan presidentin päätöstä ylimääräisestä palveluksesta tai Puolustusvoimien osittaisesta tai yleisestä liikekannallepanosta, ovat vapautettuja aseellisesta palveluksesta ilman erityisoloissa kyseeseen tulevaa vakaumuksentutkintaa. Muutos saattaa eri siviilipalvelusvelvolliset yhdenvertaiseen asemaan ja selkeyttää oikeustilaa. Myös siviilipalvelusvelvollisten liikekannallepanon aikaista palvelusta koskevat säännökset saatetaan ajan tasalle.

Siviilipalveluslaissa säädettyjä valtion siviilipalveluspaikoille korvaamien majoituskorvausten enimmäismääriä korotetaan kertaluonteisesti, ja lisäksi majoituskorvausten maksamisen perusteena oleva kuntaryhmittely laajennetaan vastaamaan yleisestä asumistuesta annetussa laissa säädettyä kuntaryhmittelyä. Muutos huomioi asumiskustannuksissa tapahtuneen nousun siviilipalveluslain voimaantulon jälkeen vuonna 2008.

Siviilipalvelusrekisteriä koskevaa sääntelyä muutetaan vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain vaatimuksia. Lisäksi useisiin siviilipalveluskeskuksen tekemiin hallintopäätöksiin otetaan käyttöön oikaisuvaatimusmenettely. Jatkossa siviilipalveluslain nojalla annettuihin hallintopäätöksiin ei haeta keskitetysti muutosta siviilipalveluskeskuksen sijainnin perusteella määräytyvästä Itä-Suomen hallinto-oikeudesta, vaan asiassa toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy hallintolainkäyttölain mukaisesti.

Siviilipalveluksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen muutoksia

Valtioneuvoston yleisistunnossa 25.4.2019 hyväksyttiin niin ikään valtioneuvoston asetus siviilipalveluksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 a §:n muuttamisesta. Muutoksella siviilipalveluksen koulutusjaoston tehtäväksi säädettiin täydennyspalveluskoulutuksen arviointi, kehittäminen ja valvonta siviilipalveluksen peruskoulutusjakson koulutuksen arvioinnin, kehittämisen ja valvonnan ohella.

Valtioneuvosto esittää lainmuutoksia vahvistettavaksi tasavallan presidentin esittelyssä 26.4.2019.

Muutokset tulevat voimaan 1.5.2019.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Elli Nieminen, TEM, p. 0295 048 247