Suomi suoriutuu hyvin vertailussa EU:n sisämarkkinoiden toimeenpanosta

EU:n sisämarkkinoiden toimeenpanoa mittaava tulostaulu vuodelta 2020 on julkaistu. Sisämarkkinoilla tarkoitetaan ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Uusimpaan tulostauluun on lisätty kolme uutta sisämarkkinoihin vaikuttavaa ajankohtaista tarkasteluteemaa: pk-yritysten toimintaympäristö, teollisuuden vihreä muutos sekä markkinavalvonta.

Euroopan komissio julkaisee vuosittain sisämarkkinoiden tulostaulun, joka kertoo maakohtaisesti sisämarkkinasääntöjen toimeenpanon ja soveltamisen tilanteesta. Tulostaulussa vertaillaan EU:n sisämarkkinoiden toimeenpanoa kahdeksalla politiikka-alueella ja kymmenen hallintovälineen soveltamisessa. Vuonna 2020 sisämarkkinoiden toimeenpano on tietyillä seuranta-alueilla hieman parantunut koko EU:ssa. Yleisesti ottaen sisämarkkinoiden tilanne on pysynyt vakaana. Suomi suoriutuu aiempien vuosien tapaan vertailussa EU:n keskiarvoja paremmin.

Yleisestä hyvästä kehityksestä huolimatta kaikilla EU-mailla on myös selkeitä kehittämiskohteita sisämarkkinoiden toimeenpanossa. Koronapandemia on osaltaan vaikuttanut sisämarkkinoidenkin toimintaan. Digitalisaation kehitys on nopeutunut, mutta samaan aikaan esimerkiksi tietyt jäsenmaat ovat rajoittaneet tavaroiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa.

Maakohtainen vertailu antaa konkreettista näkymää muun muassa siihen, millaisiin asioihin maiden kansallisissa lainsäädännöissä pitäisi panostaa sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Sisämarkkinoiden tehokkaammalla toimeenpanolla yritykset ja kansalaiset voivat nykyistäkin paremmin hyötyä sisämarkkinoiden tuomista vapauksista ja oikeuksista.

Tulostaulussa mukana kolme uutta politiikka-aluetta

Sisämarkkinoiden tulostauluun on tänä vuonna otettu mukaan kolme uutta politiikka-aluetta: pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristö, teollisuuden vihreä muutos, sekä markkinavalvonta. Koronapandemia on vaikeuttanut monien pk-yritysten toimintaan ja vuonna 2020 EU-maiden pk-yritysten määrä laski 1,3 prosenttia. Vuosi 2021 on ollut jo hieman edeltäjäänsä parempi, mutta EU-maiden tulee silti panostaa pk-yrityksille suotuisan yritysympäristön luomiseen.

Toinen tulostaulun uusi politiikka-alue tarkastelee teollisuuden vihreän muutoksen toteutumista EU:ssa. Euroopan teollisuudesta iso osa perustuu edelleen luonnonvarojen kulutukseen. Vihreä muutos uudistaa lähitulevaisuudessa koko EU:n teollisuutta ja taloutta. 

Kolmas uusi tulostaulun tarkasteluun lisätty politiikka-alue on markkinavalvonta, joka on olennainen osa toimivia sisämarkkinoita. Markkinavalvonnalla varmistetaan, että määräyksiä noudatetaan eikä vaarallisia tuotteita ole EU:n sisämarkkinoilla. 

Vuoden 2020 sisämarkkinatulostaulun tärkeimmät nostot

Toimivat sisämarkkinat vaativat jäsenvaltioilta nykyistä enemmän panostusta ja toimenpiteitä.

Vuonna 2020 EU-jäsenvaltioilla on kestänyt aiempaa pidempään viedä sisämarkkinadirektiivejä kansalliseen lainsäädäntöön. Yhä useampaa direktiiviä ei ole täytäntöönpantu eli vietykansalliseen lainsäädäntöön määräaikaan mennessä. Myös sisämarkkinasääntöjen rikkomuksien määrä on noussut. Jäsenvaltioiden täytyy panostaa nykyistä enemmän direktiivien täytäntööpanoon sekä rikkomuksien ennaltaehkäisyyn ja niihin puuttumiseen. 

Jäsenvaltioiden tulee taata tarvittavat hallinnolliset resurssit sisämarkkinoiden toimeenpanoon. Esimerkiksi SOLVIT-palvelun liian pienet henkilöstöresurssit viivästyttävät tapausten käsittelyä. SOLVIT on epävirallinen ongelmanratkaisuväline, joka auttaa kansalaisia ja yrityksiä EU-sääntelyn virheelliseen tai puutteelliseen soveltamiseen liittyvissä ongelmissa. 

Tietoa ja neuvoja sisämarkkinoista on aiempaa helpommin saatavilla

EU-kansalaisilla on aiempaa enemmän ja helpommin tietoa sisämarkkinoista saatavilla erilaisissa tieto- ja neuvontapalveluissa. Viime vuonna SOLVIT-palveluun jätettiin yli 2 600 tapausta, joista 80 prosenttia saatiin ratkaistua. 

Toinen esimerkki kansalaisten tieto- ja neuvontapalveluista on Your Europe -portaali, johon on koottu tiedot ja neuvontapalvelut kansalaisten ja yritysten sisämarkkinaoikeuksista. Portaali keräsi lähes 33 miljoonaa näyttökertaa vuonna 2020. 

Sisämarkkinat huomioitava aiempaa paremmin julkisissa hankinnoissa

Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli jäsenvaltioiden taloudessa. Julkisissa hankinnoissa sisämarkkinoiden toimeenpanossa on edelleen paljon kehittämisen varaa, sillä moniin julkisiin tarjouspyyntöihin tulee vain vähän tarjouksia ja halvin hinta on edelleen usein tärkein valintakriteeri. Avoimen ja tehokkaan kilpailun puuttuminen on este sisämarkkinoiden toteutumiselle.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Niina Etelävuori, TEM, 029 504 7022