Vuoden 2024 budjetti eduskunnassa: vahvoja kasvupanostuksia TEM:n hallinnonalalle
Hallitus antoi eduskunnalle 9.10.2023 esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2024. Eduskunta käy 11.10.2023 lähetekeskustelun määrärahoista, joita ehdotetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.
Hallitus esittää työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle määrärahoja yhteensä 4,2 miljardia euroa. Tämä on 306 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Työllisyys ja yrittäjyys
Työllisyyden ja yrittäjyyden määrärahoiksi ehdotetaan 994 miljoonaa euroa vuodelle 2024, mikä on 9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 184 miljoonaa euroa, mikä on 37 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys edellisvuoteen verrattuna johtuu hallitusohjelmaan kirjatuista työllisyysmäärärahojen alentamisesta ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen lakkauttamisesta.
”Tavoitteena on kohdistaa resurssit paremmin niiden työttömien palveluihin, joilla on pidempi polku työmarkkinoille. Syksyllä 2024 työttömyyskassat tulevat mukaan työnvälitykseen, ja samassa yhteydessä työnhakijoiden palveluprosessia uudistetaan”, työministeri Arto Satonen kertoo.
TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025. Kunnille korvataan siirrosta aiheutuvat muutoskustannukset. Niiden kattamiseen ehdotetaan 34 miljoonan euron lisäystä.
Työ- ja elinkeinoministeriö jatkaa toimia työurien pidentämiseksi. Määrärahaa muutosturvakoulutukseen, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukeen ja kuntien velvoitetyöllistämiseen myönnettävään tukeen ehdotetaan yhteensä 61,7 miljoonaa euroa.
Kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, Työkanavan Oy:n valtionavustus puolitetaan 5 miljoonaan euroon, eikä pääomasijoitusta Työkanava Oy:lle jatketa kuluvan vuoden jälkeen. Hallitusohjelman mukaisesti myös TalentHub-toiminnan rahoitus lakkautetaan, mikä merkitsee miljoonan euron vähennystä vuoden 2023 talousarvioon verrattuna.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikka
Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenot nykyisestä vajaasta kolmesta prosentista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen ja voimassa olevan T&K-rahoituslain mukaisesti valtion T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä sillä edellytyksellä, että yksityisen sektorin panostukset kattavat kaksi kolmasosaa T&K-menoista.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisen valtuutta ehdotetaan nostettavan 529 miljoonaan euroon, joka sisältää T&K-rahoituksen valtuuden lisäyksen 92 miljoonalla eurolla vuonna 2024. Valtuus kohdentuu ennen kaikkea yrityksille, jotka sitoutuvat lisäämään investointeja puhdasta ja digitaalista siirtymää sekä muiden yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisua tukevaan, aiempaa riskipitoisempaan ja kunnianhimoisempaan T&K-toimintaan.
Lisäksi valtuutta kohdennetaan soveltavaan tutkimukseen tutkimusorganisaatioille, jotka yritysten kanssa yhteistyössä kehittävät murrosteknologioita. EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille ehdotetaan 35 miljoonan euron määrärahaa. Rahoituksella kannustetaan korkeakouluja ja tutkimusorganisaatioita osallistumaan aiempaa laajemmin EU:n hankkeisiin.
”Historiallisen suuret julkiset panostukset TKI-toimintaan luovat edellytyksiä uudelle kasvulle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa, kun teemme asiat kilpailijoitamme paremmin. Tälle luodaan edellytyksiä vahvoilla T&K-panostuksillamme", toteaa elinkeinoministeri Wille Rydman.
Yritysten erityisrahoituksen määrärahoiksi ehdotetaan 211 miljoonaa euroa, joka on 8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Uudistuminen ja vähähiilisyys
Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 1,6 miljardia euroa, missä on lisäystä 182 miljoonaa euroa vuoden 2023 varsinaiseen talousarvioon nähden. Määrärahatason nousuun vaikuttaa erityisesti uusiutuvan energian tuotantotuen arvion muutos.
Energiatuen valtuuteen tehdään 54,5 miljoonan euron lisäys puhtaan siirtymän investointeihin osana Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman REPowerEU-lukua. Toisaalta momentin kansallista valtuutta vähennetään hallitusohjelman mukaisesti 14,1 miljoonalla eurolla.
Julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistämiseen ehdotetaan 10 miljoonan euron valtuutta edistämään liikenteen puhdasta siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.
Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen
Kotoutumisen ja kansainvälisen osaamisen määrärahoiksi ehdotetaan 389 miljoonaa euroa, joka on 95 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Valtion korvauksiin kotoutumisen edistämisestä ehdotetaan 384 miljoonaa euroa, mikä on 97 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatarve kasvaa 110 miljoonalla eurolla, mikä johtuu tilapäistä suojelua saavista henkilöistä, joille on myönnetty kotikunta. Hallitusohjelmaan kirjattu pakolaiskiintiön lasku 500 henkilöön vähentää määrärahatarvetta 2 miljoonalla eurolla.
Lisätiedot:
työministeri Arto Satosen erityisavustaja Jukka Sarhimaa, p. 0295 047 330
elinkeinoministeri Wille Rydmanin erityisavustaja Lassi Noponen, p. 050 407 6033
energia-asioista vastaavan ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja Lyydia Ylönen, p. 050 476 1341
kotouttamista koskevista asioista vastaavan sisäministeri Mari Rantasen erityisavustaja Maria Paaso, p. 029 516 0046
talousjohtaja Jukka Nummikoski, TEM, p. 029 504 7333