Hyppää sisältöön

Selvitys kokosi tietoa työssä hankitun osaamisen opinnollistamisesta ja hyödyntämisestä työllisyyspalveluissa

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 29.11.2022 9.38
Tiedote

Työllisyyspalveluissa on toteutettu erilaisia opinnollistamisen hankkeita ja kokeiluja, mutta yhtenäistä mallia ei ole ollut käytössä. Selvitys arvioi, että opinnollistamisen laajentaminen työllisyyspalveluissa edellyttäisi yhteisiä käsitteitä sekä lisää yhteistyötä.

Opinnollistaminen tarkoittaa, että työssä tai työvaltaisessa ympäristössä hankittu osaaminen tunnistetaan vertaamalla sitä tutkintojen perusteisiin tai opetussuunnitelmiin. Hankitusta osaamisesta voi saada osaamistodistuksen ja se voidaan tunnustaa oppilaitoksessa, mikä vie eteenpäin kohti mielekästä työtä tai koulutusta.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti selvityksen opinnollistamisen kokeiluista ja laajentamisesta työllisyyspalveluissa maaliskuussa 2022.

”Opinnollistaminen on tärkeä työkalu, jota voitaisiin yhä laajemmin käyttää työssä hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi. Ihmisillä on näin mahdollisuus osoittaa koko osaamispotentiaalinsa ja työnantajien on helpompi löytää tarpeisiinsa sopivat osaajat”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Yhteistä käsitteistöä ja yhteistyötä tarvitaan

Työllisyyspalveluissa opinnollistamista on toteutettu esimerkiksi työkokeiluissa, palkkatuetussa työssä tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Kyseessä on ollut erilaisia hankkeita ja kokeiluja, mutta työllisyyspalveluissa ei ole ollut käytössä yhtenäistä mallia. Selvityksen mukaan opinnollistamisen käsite ei ole vakiintunut ja yhteistyö on puutteellista. Nämä estävät opinnollistamisen laajentamisen työllisyyspalveluissa.

Selvitys esittää keinoja, joilla opinnollistamisen kokeilujen hyviä käytäntöjä voitaisiin levittää työllisyyspalveluissa. Tämä edellyttää muun muassa tiivistä työnantaja- ja työelämäyhteistyötä sekä työllisyyspalveluilta että oppilaitoksilta. Työllisyyspalveluihin olisi myös hyvä laatia oma opinnollistamisen sanoituksensa. TE-palveluissa voitaisiin käynnistää kokeiluja opinnollistamisesta ostopalveluna. 

Selvitys korostaa, että opinnollistaminen ei sovellu laajaksi massapalveluksi. Siitä hyötyvät ne, joille perinteiset opiskelun tavat eivät sovi, joilla on heikot edellytykset osaamisen kehittämiselle tai joilla on puutteellinen peruskoulutus. Työllisyyspalveluissa tulee arvioida, milloin opinnollistaminen on hyödyllinen ja asiakkaalle sopiva tapa edetä. 

Lisäksi selvitys ehdottaa, että TEM:n sekä OKM:n tulisi perustaa yhteinen määräaikainen opinnollistamisen käytäntöjen osaamis- ja kehittämisverkosto. 

Selvityksen toteutti Owal Group Oy yhteistyössä Vision Factory Oy:n kanssa.

Taustalla jatkuvan oppimisen uudistus

Jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistus on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Uudistus vastaa läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista sekä etsii keinoja työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi.  TEM ja OKM ovat asettaneet osaamisen tunnistamisen työryhmän, jonka tavoitteena on edistää ja ohjata virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamisen työvälineiden ja menettelyiden luomista.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Mikko Heinikoski, p. 0295 047 175
erityisasiantuntija Jenni Larjomaa, TEM, p. 0295 047 028

 
Sivun alkuun