Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt

Kotoutumisen sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen liittyvien käsitteiden käyttöä

Työ- ja elinkeinoministeriö
22.6.2021 11.33
Tiedote
Maahanmuuttajanuori opiskelemassa vihon ja tietokoneen kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Kotoutumisen sanasto yhdenmukaistaa kotoutumiseen, yhdenvertaisuuteen ja syrjintään liittyvien käsitteiden käyttöä. Uusi sanasto korostaa yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien omaa toimijuutta. Kotouttamisen sijaan tulisikin jatkossa puhua kotoutumisen edistämisestä.  

Kotoutumisen sanastotyön kohteena on ollut kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen keskeisiin palveluihin liittyvien käsitteiden määrittely. Kotoutumisen käsitteitä ei ole aiemmin määritelty yhtenä kokonaisuutena, vaikka käsitteitä on ollut mukana eri sanastoissa. Uudessa sanastossa on myös yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja syrjintään liittyviä käsitteitä.

Kotoutumisen ja maahanmuuton käsitteistä on käyty keskustelua jo pitkään, mutta erityisesti viime vuosina on noussut esiin myös yhteiskunnallinen tarve tarkastella käsitteitä uudelleen. Politiikassa ja lainsäädännössä käytettävät termit vaikuttavat viranomaiskieleen ja asiakastyöhön sekä yleiseen keskusteluun ja asenneilmapiiriin. 

Termejä on arvioitu siitä näkökulmasta, edistävätkö vai vähentävätkö ne yhdenvertaisuutta. Arvioinnin tuloksena sanastoon on nostettu maahanmuuttaja-termin rinnalle termi maahanmuuttanut. Jälkimmäinen termi osoittaa selkeämmin, että kyseessä on henkilö, joka on todella muuttanut maahan. 

Olennainen osa sanastotyötä on ollut pyrkimys yhteiseen ymmärrykseen siitä, mihin eri käsitteillä viitataan. Maahanmuuttaja-termin osalta sanastossa korostetaan, että termiä ei tulisi käyttää silloin kun viitataan henkilöihin, joiden oletetaan olevan maahanmuuttajia esimerkiksi nimensä, ulkonäkönsä tai äidinkielensä perusteella. Termiä pitäisi käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa termillä on selittävää arvoa, kuten esimerkiksi tilastoissa. 

Käsitepari kotoutuminen – yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaa kotoutumisen kaksisuuntaisuutta

Kotoutuminen on ilmiönä kahden- tai monensuuntainen prosessi, jossa myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu ja kehittyy maahanmuuton myötä. Ruotsin ja englannin käsite integration kuvaa tätä kaksisuuntaisuutta hyvin. 

Kotoutumisen sanastossa suomen kielen käsite kotoutuminen määritellään kuitenkin maahanmuuttajan yksilöllisenä prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja jonka aikana maahanmuuttajan osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyvät. Kotoutumisen sanastossa käsitepari kotoutuminen ja yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaavat kaksisuuntaisuutta.

Kotouttaminen-termi on korvattu sanastossa termillä kotoutumisen edistäminen. Termiä kotouttaminen ei suositella käytettäväksi, koska termin voi tulkita niin, että maahanmuuttaja on vain toiminnan kohde eikä hänellä ole aktiivista omaa roolia kotoutumisessa. Kotoutumisen edistämiseen kuuluu myös yhteiskunnan vastaanottavuuden edistäminen.

Keskustelu kotoutumisen käsitteistä jatkuu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa

Käsitetyö jatkuu yhteistyössä sidosryhmien, kuten erilaisten järjestöjen ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnan kanssa (Etno), kanssa. Sanastotyötä tehdään jatkossa myös osana kotoutumisen keskeisten palveluiden kehittämistä: Kotoutumisen sanastoon lisätään mahdollisesti uusia käsitteitä kotoutumislain ja kotoutumista edistävien palveluiden uudistamisen yhteydessä. 

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus käynnistivät kotoutumisen sanastotyön elokuussa 2019.  Sanastotyötä on tehty työryhmässä, johon on kuulunut oikeusministeriön (Etno), ELY-keskuksen, TE-palveluiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Väestöliiton sekä Opetushallituksen edustajia työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoiden lisäksi. Sanastotyöryhmä on kokoontunut käsittelemään sanastoa useita kertoja vuosien 2019–2021 aikana. 

Kotoutumisen sanasto julkaistaan suomenkielisenä 1. laitoksena, joka sisältää myös ruotsinkieliset vastineet. Määritelmien ja huomautuksien ruotsinkieliset käännökset lisätään sanastoon elokuussa.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Helena Torkko, p. 029 504 7695, [email protected], 22.-23.6. ja 5.–9.7.
Neuvotteleva virkamies Anna Bruun, p. 029 504 8254, [email protected], ruotsinkieliset vastineet, 5.–9.7. 
Neuvotteleva virkamies Paula Karjalainen, p. 029 504 7117, [email protected], 22.6.

 
Sivun alkuun