Hyppää sisältöön

Palkkatukiuudistus yksinkertaistaa sääntelyä ja edistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 19.9.2022 19.14
Tiedote

Hallitus on lähettänyt eduskuntaan palkkatuen uudistamista koskevan esityksen, jonka tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja lisätä palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä.

Palkkatukisääntelyä yksinkertaistetaan. Tavoitteena on, että työnantaja pystyisi ennakoimaan nykyistä paremmin, millä ehdoin ja kuinka paljon tukea työllistämiseen voisi saada. Lisäksi tavoitteena on, että myöntö- ja maksatusprosessi olisi aiempaa nopeampi. Näin palkkatuki houkuttelisi työnantajia, erityisesti yrityksiä, palkkaamaan työttömiä työnhakijoita palkkatuella nykyistä enemmän.

Hallitus parantaa osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia nostamalla vamman tai sairauden perusteella myönnettävän palkkatuen 70 prosenttiin (nykyisin 50 %). Jatkossa ammatillisen osaamisen puutteiden perusteella myönnettävä tuki olisi aina 50 prosenttia työttömyyden kestosta riippumatta (nykyisin 30, 40 tai 50 %).  

”Jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan ja tehdä töitä oman työkykynsä mukaisesti. Palkkatukiprosenttien nosto on yksi hallituksen keinoista lisätä heikommassa asemassa olevien työllisyyttä. Osatyökykyisten 70 prosentin tuki ja ammatillisen osaamisen puutteita koskeva 50 prosentin tuki voidaan myöntää niin yritykseen, kuntaan kuin järjestöön työllistämisen tueksi. Kannustan työnantajia hyödyntämään palkkatukea entistä enemmän – tarjolla on paljon piilossa olevaa osaamista ja potentiaalia”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Hallitus esittää uutta työllistämistukea, jolla edistetään 55 vuotta täyttäneiden työllistymistä.

Uudistuksen yhteydessä palkkatukeen tehdään EU:n valtiontukisääntelyn edellyttämät muutokset, jotka koskevat erityisesti 100 prosenttisen palkkatuen käyttöä. 

Uudistuksen pitkän aikavälin työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin 500–1 000 henkilöä. 

100 prosentin palkkatuki rajattaisiin EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi

Palkkatuen kansallista lainsäädäntöä on muutettava EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi. Kaikki nykyiset 100 prosenttista palkkatukea saavat työnantajat eli yhdistykset, säätiöt ja rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat (jäljempänä järjestöt) voisivat saada sitä jatkossakin.

Laajaa taloudellista toimintaa harjoittavien järjestöjen palkkatukea rajoitettaisiin kuitenkin niin, että ne voisivat saada 100 prosenttista tukea enimmillään 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Kyseessä on EU:n valtiontukisääntelyn mukainen vähämerkityksellinen tuki eli de minimis -tuki. Vuositasolla 100 prosentin tuella voisi työllistää keskimäärin 5 henkilöä. Laajana taloudellisena toimintana pidettäisiin esimerkiksi toimintaa, jossa järjestö myy tavaroita ja palveluita vähintään 200 000 eurolla vuodessa.

Muutos rajoittaisi 100 prosentin palkkatuen käyttöä niiden järjestöjen kohdalla, jotka harjoittavat laajaa taloudellista toimintaa. Muutos kuitenkin myös laajentaa järjestöjen mahdollisuuksia hyödyntää 100 prosenttista tukea. Sellaiset järjestöt, jotka eivät aiemmin ole saaneet 100 prosentin palkkatukea, voisivat jatkossa saada sitä de minimis –tukena.

Palkkatuen myöntämisen edellytysten keskeiset muutokset

Palkkatuen myöntämisen perusteena olisi jatkossakin pääsääntöisesti osaamisen puutteet. Alle vuoden työttömänä olleen työllistäminen edellyttäisi jatkossakin, että työttömyyden arvioidaan pitkittyvän ilman palkkatukea.

Kun palkkatuki myönnetään ensimmäistä kertaa vamman tai sairauden perusteella, ei arvioitaisi työntekijän tuottavuutta haettavassa työtehtävässä. Tuen jatko samassa työsuhteessa arvioitaisiin kuitenkin suhteessa työtehtävään, kuten nykyisin.

Työnantajaa koskevaa takaisinottovelvollisuutta täsmennettäisiin siten, että työnantajalta ei vaadita samojen henkilöiden, vaan saman työntekijämäärän työhönottoa. 

Palkkatukea ei jatkossa enää myönnettäisi kotitalouksille.

Palkkatuen kestoa yhdenmukaistettaisiin

Jatkossa jos henkilö on ollut alle vuoden työtön, palkkatukea voitaisiin myöntää viideksi kuukaudeksi. Jos henkilö on ollut työtön vähintään 12 kuukautta edeltävän 14 kuukauden aikana, palkkatukea voitaisiin myöntää kymmeneksi kuukaudeksi. Nykyisestä poiketen tuki myönnettäisiin aina edellä mainittujen kestojen mittaisina, ellei työsuhde ole tätä lyhyempi. Nykyistä vastaavasti pidempikestoisempaa tukea olisi mahdollista saada, jos tuki myönnetään 60 vuotta täyttäneestä pitkään työttömänä olleesta, vamman tai sairauden perusteella tai oppisopimuskoulutukseen.

Jatkossa palkkatuki voitaisiin myöntää toiselle työnantajalle välittömästi edellisen enimmäiskestoisen palkkatukijakson jälkeen, jos palkkatuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Tämä ei nykyisin ole mahdollista.

Uusi tuki 55 vuotta täyttäneiden työllistämiseen

Palkkatukiuudistuksen yhteydessä hallitus esittää uutta 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea. Tuki myönnettäisiin ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Työsuhde tulisi solmia muun muassa siten, että työsopimuksella taattu säännöllinen työaika on vähintään 25 tuntia viikossa tai vähintään 65 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Tukea maksettaisiin 70 prosenttia tukikelpoisista palkkakustannuksista 10 kuukaudelta, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajalta. Tukikelpoisina kustannuksina pidettäisiin samoja palkkakustannuksia kuin palkkatuetussa työssä. 

Useat hallituksen työllisyystoimet tähtäävät vaikeammin työllistettävien työllistymisen parantamiseen

Palkkatukiuudistus on osa hallituksen työllisyystoimia, joiden tavoitteena on tarjota kaikille mahdollisuus tehdä töitä oman työkyvyn mukaisesti. Työllisyystoimet muodostavat laajan ja monialaisen kokonaisuuden.  Osa keinoista vaikuttaa nopeasti, osa pidemmällä aikavälillä. Esimerkiksi Työkykyohjelma ja valtion erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy tukevat vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten työllistymistä. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Varhaisella tuella ja henkilökohtaisella palvelulla on tarkoitus ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. 

Lue lisää hallituksen työllisyystoimista

Välityömarkkinoiden kokonaiskuvan tarkentamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö suunnittelee käynnistävänsä ulkoisen tutkimuksen, jossa selvitetään vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia työllistyä. Tutkimuksessa huomioitaisiin sekä nykyiset että tulevat tukimuodot.

Palkkatukiuudistusta koskeva hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Mikko Heinikoski, TEM, p. 0295 047 175
erityisasiantuntija Ville Heinonen, TEM, p. 0295 047 047

 
Sivun alkuun