Usein kysyttyjä kysymyksiä palkkatukiuudistuksesta

Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu rahallinen tuki, jonka työ- ja elinkeinotoimisto tai työllisyyden kuntakokeilukunta voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Työnantajan on mahdollista saada palkkatukea vain työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneen henkilön palkkaamiseen.

Palkkatuen avulla työnhakijalla on mahdollisuus saada sellaistakin työtä, johon hänen ammatillinen osaamisensa ei ihan riitä tai hänellä on tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus.

Tarkoituksena on tukea työttömän työnhakijan pääsyä työmarkkinoille ja auttaa työnantajaa löytämään itselleen sopiva työntekijä.
 

Palkkatukiuudistuksen tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja lisätä palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä.

Palkkatukisääntelyä yksinkertaistetaan. Tavoitteena on, että työnantaja pystyy aiempaa paremmin ennakoimaan, millä ehdoin ja kuinka paljon tukea työllistämiseen voi saada. Ammatillisen osaamisen puutteiden perusteella myönnettävän palkkatuen määrää yhdenmukaistetaan 50 prosenttiin palkkakustannuksista riippumatta työttömyyden kestosta (aiemmin 30, 40 tai 50 %). Alentuneesti työkykyisestä myönnettävän palkkatuen määrä on jatkossa 70 prosenttia palkkakustannuksista (aiemmin 50 %).  Lisäksi myöntö- ja maksatusprosessi nopeutuu. Näin palkkatuki houkuttelee työnantajia, erityisesti yrityksiä, palkkaamaan työttömiä työnhakijoita palkkatuella aiempaa enemmän.

Esimerkiksi aiemmin alle vuoden työttömänä olleen ammatillisen osaamisen puutteiden perusteella myönnettävä palkkatuki on ollut 30 prosenttia. Jatkossa se on 50 prosenttia. Edellä mainitut tuet ovat kaikkien työnantajien käytettävissä.

Palkkatuki voidaan myöntää toiselle työnantajalle välittömästi edellisen enimmäiskestoisen palkkatukijakson jälkeen, jos palkkatuen myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Jatkossakin 100 prosenttista palkkatukea saavat työnantajat voivat saada 100 prosenttista tukea muuhun kuin elinkeinotoimintaan. Jos tukea myönnetään elinkeinotoimintaan, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston arvion mukaan vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, tuki myönnetään de minimis -tukena, jota enimmillään on mahdollista saada 200 000 euroa kolmen verovuoden aikana. Muutos tuo uusia järjestöjä 100 prosentin palkkatuen piiriin, kun elinkeinotoimintaa harjoittavat järjestöt voivat hakea tukea muuhun toimintaansa kuin elinkeinotoimintaan.

55 vuotta täyttäneiden työllistämistä voidaan edistää uudella, ei-harkinnanvaraisella työllistämistuella.   

Uudistuksen pitkän aikavälin työllisyysvaikutukseksi on arvioitu noin 500–1 000 henkilöä.

Palkkatukiuudistus on osa Sanna Marinin hallituksen työllisyystoimia, joiden tavoitteena on tarjota kaikille mahdollisuus tehdä töitä oman työkyvyn mukaisesti. Työllisyystoimet muodostavat laajan ja monialaisen kokonaisuuden.  Osa keinoista vaikuttaa nopeasti, osa pidemmällä aikavälillä.

Työkykyohjelman hankkeet tuovat työkyvyn tuen palvelut osaksi hyvinvointialueiden toimintaa.  Tavoitteena on lisätä palveluiden käyttöä erityisesti kaikkein vaikeimmin työllistyvien tueksi. Valtion erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy:n tehtävänä on työllistää vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä. Yhtiön toiminta on käynnistynyt vaiheittain vuoden 2022 aikana.

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Varhaisella tuella ja henkilökohtaisella palvelulla on tarkoitus ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. TE-toimistojen ja kuntakokeilujen asiantuntijat neuvovat työnhaussa, kartoittavat osaamista ja tarjoavat tukipalveluja, kuten koulutuksia työnhakijan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tarvittaessa työnhakija voidaan ohjata myös muihin palveluihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin.
 

Lue lisää hallituksen työllisyystoimista

Yhteenveto palkkatuetusta työstä eri tilanteissa uudistuksen keskeisten ehdotusten mukaisena:

*Työnantajan tulee täyttää aina työnantajaan liittyvät palkkatuen edellytykset
** Tuen kesto kuitenkin aina enintään työsuhteen pituinen

Sääntelyä yksinkertaistetaan rajaamalla palkkatuki pääosin sellaisten työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi, jotka ovat epäedullisessa asemassa olevia tai alentuneesti työkykyisiä. 

Palkkatukea voidaan jatkossa myöntää 

• 15–24-vuotiaiden, 
• 50 vuotta täyttäneiden, 
• perusasteen koulutuksen varassa olevien, 
• maahanmuuttajien, 
• vähintään kuusi kuukautta ansiotyötä vailla olleiden sekä 
• alentuneesti työkykyisten työllistymisen edistämiseen. 

Kohderyhmärajaus perustuu EU:n valtiontukisääntelyyn ja sen pohjalta annettuun yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen (651/2014), jonka 6 jaksossa on käsitelty tukia epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden hyväksi.

Palkkatuen myöntämisen perusteena on pääsääntöisesti osaamisen puutteet. Alle vuoden työttömänä olleen työllistäminen edellyttää, että työttömyyden arvioidaan pitkittyvän ilman palkkatukea.

Kun palkkatuki myönnetään ensimmäistä kertaa vamman tai sairauden perusteella, ei arvioida työntekijän tuottavuutta haettavassa työtehtävässä. Tuen jatko samassa työsuhteessa arvioidaan kuitenkin suhteessa työtehtävään, kuten nykyisin.

Työnantajaa koskevat palkkatuen myöntämisedellytykset muuttuvat siten, että palkkatuen myöntämiselle ei ole estettä, jos työnantaja on palkannut 12 edellisen kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanomiensa työntekijöiden tilalle vastaavan määrän työntekijöitä. Työnantajalta ei siis vaadittaisi samojen henkilöiden, vaan saman työntekijämäärän työhönottoa. 

Hyvinvointialueet voivat saada palkkatukea.

Palkkatukea ei jatkossa enää myönnetä kotitalouksille.
 

Palkkatuen määrää korotetaan ja yhdenmukaistetaan. Ammatillisen osaamisen puutteiden perusteella myönnettävän palkkatuen määrä on jatkossa aina 50 prosenttia palkkakustannuksista. Ennen lakimuutosta tuen määrä on vaihdellut työllistettävän henkilön työttömyyden kestosta riippuen ollen joko 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista. 

Vamman tai sairauden perusteella myönnettävä palkkatuki nostetaan 50 prosentin tasolta 70 prosentin tasolle.

Työnantajan maksettavaksi tulevia palkan sivukuluja tai lomarahaa ei voi jatkossa kattaa palkkatuella. Lisäksi tukikelpoisiin kustannuksiin tehdään muita muutoksia, jotta kansallista tulorekisteriä voidaan hyödyntää tehokkaammin palkkatuen maksatuksessa.
 

Tukikelpoisten kustannusten määritelmä tarkentuu siten, että tukikelpoisina kustannuksina pidetään työntekijälle maksettavaa työaikaan tai urakan suorittamiseen perustuvaa palkkaa ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä. Lisäksi mukaan luetaan säännölliseen työaikaan ja työolosuhteisiin liittyvät palkan lisät.

Tukikelpoisiin kustannuksiin ei lueta

• työnantajan sivukuluja
• lomarahaa
• työsuhde-etuja
• verottomia tai verollisia korvauksia
• lisä- tai ylityökorvauksia tai työaikapankin rahakorvausta
• sitä palkan osuutta, joka määräytyy tuella palkatun työn tuloksen perusteella tai perustuu työnantajan tulokseen
• palkkaa ajalta, jolloin työnantaja on oikeutettu sairaspäivärahaan tai eräisiin muihin etuuksiin
   

Palkkatuki myönnetään viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi riippuen palkkatukea edeltävän työttömyyden kestosta. 

• Jos henkilö on ollut alle vuoden työtön, palkkatukea voidaan myöntää viideksi kuukaudeksi aiemman kuuden kuukauden sijasta. Keskimäärin tukijaksot ovat olleet noin 5,1 kuukauden pituisia. 
• Jos henkilö on ollut työtön vähintään 12 kuukautta edeltävän 14 kuukauden aikana, palkkatukea voidaan myöntää kymmeneksi kuukaudeksi aiemman 12 kuukauden sijasta. Keskimäärin tukijaksot ovat olleet vajaan 7 kuukauden pituisia.
• Jos palkkatuki myönnetään vamman tai sairauden perusteella, palkkatukea voidaan myöntää ensimmäisellä kerralla kymmeneksi kuukaudeksi ja myöhemmin jatkoa samaan työsuhteeseen enintään 24 kuukautta kerrallaan. Aiemmin tukea on voitu myöntää jo ensimmäisellä kerralla enintään 24 kuukaudeksi, mutta harkinta tuen myöntämisestä on tiukempi kuin ehdotetussa mallissa. 

Palkkatuki myönnetään kuitenkin enintään työsuhteen keston ajaksi kuten ennenkin.

Jos työntekijän vamma tai sairaus alentaa hänen tuottavuuttaan olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti, voidaan palkkatukijaksoa jatkaa 10 kuukauden jälkeen enintään 24 kuukautta kerrallaan. 

Jatkossakin 60 vuotta täyttäneestä pitkään työttömänä olleesta henkilöstä voidaan myöntää uusi palkkatuki samaan työsuhteeseen enintään 24 kuukauden jaksoissa.

Oppisopimuskoulutukseen tuki voidaan myöntää koko koulutuksen keston ajaksi kuten aiemmin. 

Ns. jäähysääntö poistuu. Aiemmin enimmäiskestoisen palkkatukijakson jälkeen henkilön tuli olla työtön vähintään 10 kuukautta ennen kuin tämä voi työllistyä uudelleen palkkatuella. Jatkossa samasta henkilöstä palkkatuki voidaan myöntää toiselle työnantajalle välittömästi edellisen enimmäiskestoisen palkkatukijakson jälkeen, jos palkkatuen myöntämisen edellytykset edelleen täyttyvät. Työnantaja sen sijaan voi saada uudelleen palkkatukea samasta henkilöstä vasta, kun kolme vuotta on kulunut edellisen palkkatuen päättymisestä.

Laki sosiaalisista yrityksistä kumotaan ja näin ollen myös siihen liittyneet palkkatuen määrään ja kestoon liittyneet poikkeukset.

Työnantaja voi siirtää tuella palkatun toisen työnantajan (käyttäjäyritys) tehtäviin. Aiemman ilmoitusmenettelyn sijasta siirtoa tulee jatkossa hakea TE-toimistosta tai työllisyyden kuntakokeilusta. Siirron aikana palkkatuen määrä voi olla enintään se määrä, joka käyttäjäyritykselle voitaisiin myöntää, jos se itse hakisi palkkatukea. Tuen määrä ei kuitenkaan voi olla enempää kuin varsinaiselle työnantajalle myönnetty määrä. Palkkatuen määrää lasketaan siirtämisen ajaksi, jos käyttäjäyritys olisi oikeutettu pienempään palkkatukeen kuin varsinainen työnantaja.

Tavoitteena on ehkäistä kilpailun vääristymistä ja varmentaa, että työtehtävät käyttäjäyrityksessä ovat palkkatuen maksamisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisia. Lisäksi kilpailun vääristymistä pyritään ehkäisemään siten, että käyttäjäyrityksen edellytetään maksavan siirretystä henkilöstä käypä korvaus. Käyttäjäyrityksen maksamana käypänä korvauksena voidaan pitää summaa, jolla käyttäjäyrityksen kustannus työpanoksesta on vähintään sen suuruinen kuin tämän hakiessa palkkatuen itse. Ylärajaa käyvälle korvaukselle ei voida tarkasti asettaa. Olennaista kilpailuvääristymän kannalta on, että käyttäjäyrityksen työntekijästä maksama korvaus ei ole sen enempää kohtuuttoman korkea kuin matalakaan. 
 

100 % palkkatuki voidaan myöntää yhdistykselle, säätiölle tai rekisteröidylle uskonnolliselle
yhdyskunnalle (jäljempänä järjestö), jos

• henkilö on ollut työtön vähintään 24 kuukautta viimeisten 28 kuukauden aikana ja
• työllistettävä työskentelee enintään 65 % työajalla alan enimmäistyöajasta. 

Lähtökohtaisesti nykyiset 100 prosenttista tukea saavat työnantajat voivat saada 100 prosenttista tukea jatkossakin. Hyväksytyn lain mukaan muuhun kuin elinkeinotoimintaan tukea saa 100 prosenttia. 

Muutos rajoittaa 100 prosentin palkkatuen käyttöä niiden järjestöjen kohdalla, jotka harjoittavat sellaista elinkeinotoimintaa, jolla työ- ja elinkeinotoimiston mukaan on vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Näille järjestöille tukea voi saada de minimis -tukena.  Aiemmin de minimis -tukea ei ole ollut mahdollista saada. 

Tällä hetkellä kaikista palkkatuella työllistetyistä vajaat 20 prosenttia on työllistetty 100 prosentin palkkatuella.
 

Uudistuksen yhteydessä otetaan käyttöön 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki. Tuki myönnetään ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. 

Tuki myönnetään, jos

• työllistettävä on täyttänyt 55 vuotta ja ollut työttömänä vähintään 24 kuukautta viimeisten 28 kuukauden aikana, ja
• tuella palkattu henkilö työskentelee tuen saajan palveluksessa työsopimuksen mukaan vähintään 25 tuntia viikossa tai vähintään 65 prosenttia alan enimmäistyöajasta, ja
• lisäksi muut myöntämisen ehdot täyttyvät.

Tukea maksetaan 70 prosenttia tukikelpoisista palkkakustannuksista 10 kuukaudelta, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajalta. Tukikelpoisina kustannuksina pidetään samoja palkkakustannuksia kuin palkkatuetussa työssä.
 

Työllistämisen arvioidaan painottuvan jonkin verran aiempaa enemmän osatyökykyisiin, kotoutujiin, nuoriin, ikääntyneisiin ja pelkän perusasteen varassa oleviin henkilöihin. Lisäksi useampi työnantaja on oikeutettu palkkatukeen.

Tukikelpoisiin kustannuksiin ehdotetut muutokset vähentävät kunnille velvoitetyöllistämisestä maksettavan tuen määrää. Muun palkkatuen osalta tukiprosenttien ja tukikelpoisten kustannusten yhteisvaikutuksesta:

• Palkkatuen määrä kasvaa nykyisestä arviolta hieman alle puolessa palkkatukijaksoista.
• Arviolta noin neljäsosassa palkkatukijaksoista tuen määrä pysyy suurin piirtein samana.
• Arviolta vajaassa kolmasosassa jaksoista tuen määrä on nykyistä pienempi.
• Suurempi tuki lisää palkkatuetun työn kysyntää ja pienempi tuki vähentää kysyntää. 

Tuen ehtojen yksinkertaistamisella ja maksatukseen liittyvillä muutoksilla pyritään tekemään
palkkatuki työnantajan näkökulmasta houkuttelevaksi ja siten kasvattaa
palkkatuella työllistettyjen määrää. 

Uudistus koostuu useista erilaisista elementeistä, joiden kaikkien vaikutuksiin liittyy epävarmuutta. Osa muutoksista on omiaan laskemaan palkkatuella työllistettyjen määrää ja osa kasvattamaan. Työllistettyjen määrää kasvattavat elementit kohdentuvat erityisesti yrityksiin, joissa palkkatuella työllä on tutkimusten mukaan eniten positiivisia työllisyysvaikutuksia. Tämän johdosta pitkällä aikavälillä tukijakson jälkeen työllisenä olevien määrän arvioidaan kasvavan noin 500–1000 henkilöllä.

Tukijaksojen kestoihin liittyvät muutokset voivat johtaa keskimäärin työllistettynä olevien henkilöiden määrän vähenemiseen tai kasvuun. Enimmillään palkkatuella työllistettyjen määrän arvioidaan voivan laskea noin 1 000 henkilötyövuodella ja kasvavan enimmillään noin 3 500 henkilötyövuodella. Ääripäiden toteutuminen on epätodennäköistä. Vaikutusten arvioidaan asettuvan todennäköisimmin ääripäiden puoliväliin, jolloin tuella työllistettyjen määrä kasvaisi maltillisesti.