Päästökauppa
Päästökaupan tarkoituksena on, että teollisuus- ja energiantuotantolaitosten sekä Euroopan talousalueen sisäisen lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt pysyvät koko EU:n päästökauppasektorille asetetun päästökaton rajoissa.
Päästökauppajärjestelmä kattaa yli 40 prosenttia koko EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ja Suomessa hieman alle puolet kasvihuonekaasupäästöistä.
Päästökaupan lähtökohtana on, että
- Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään siellä, missä se on halvinta.
- Jos markkinoilta saatavat päästöoikeudet ovat edullisempia kuin omassa tuotannossa tehtävät päästöjen vähentämistoimet, on edullisempaa hankkia päästöoikeuksia markkinoilta kuin vähentää omia päästöjä.
- Päästöoikeuden hintaa edullisemmat päästöjen vähentämistoimet kannattaa toteuttaa.
Päästökaupan piiriin kuuluminen
Päästökauppajärjestelmä kattaa suuret teollisuuslaitokset, kokonaislämpöteholtaan yli 20 MW:n laitokset sekä Euroopan talousalueen sisäisen lentoliikenteen. Suomessa järjestelmään kuuluvat myös 20 MW tai sitä pienemmät kaukolämpöä tuottavat laitokset.
Päästökauppaa käydään päästöoikeuksilla
Päästöoikeuksia voi ostaa ja myydä vapaasti koko EU:n laajuisilla markkinoilla. Euroopassa on useita pörssejä, joissa käydään kauppaa päästöoikeuksilla. Kauppaa käydään myös pörssien ulkopuolella. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella. Päästöoikeuksia säilytetään ja tilisiirrot tapahtuvat jäsenvaltioiden yhteisessä järjestelmässä, unionin rekisterissä.
Päästöoikeudet lasketaan liikkeelle osin huutokauppaamalla ja osin myöntämällä niitä suoraan toiminnanharjoittajille ilmaiseksi harmonisoitujen ilmaisjakosääntöjen mukaisesti. Ilmaisjakoon ja unionin rekisteriin liittyvistä kansallisista viranomaistehtävistä vastaa Energiavirasto.
Lainsäädännöstä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Lisätietoja: Juhani Tirkkonen, Eleonoora Eilittä, Valtteri Härmälä