Alueiden välinen verkostoyhteistyö – aluekehittämisen teemaverkostot ja kehittämisvyöhykkeet 2021 – 2023
Alueiden välistä yhteistyötä tuettiin vuosina 2021–2023 rahoittamalla
aluekehittämisen teemaverkostoja ja kehittämisvyöhykkeitä.
Alueet joutuvat vastaamaan samankaltaisiin haasteisiin. Ilmastonmuutos edellyttää toimia ja ratkaisuja, jotka eivät ole aluekohtaisia. Samoin esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus ja väestön ikääntyminen haastavat kaikkia alueita.
Alueiden välisen yhteistyön tavoitteita
Tavoitteena oli uudistaa aluekehittämisen verkostojen toimintamalleja ja vahvistaa alueiden välistä yhteistyötä aluekehittämisen keskeisissä teemoissa. Lisäksi tarkoituksena oli vahvistaa erikokoisten alueiden, kuntien ja monenlaisten toimijoiden osallistumista verkostoyhteistyöhön.
Kehittämisvyöhykkeillä tavoiteltiin sellaisten aluekokonaisuuksien vahvistamista, joissa niin ihmisten kuin yritystenkin sujuva arki voi toimia kuntarajoista riippumatta. Kehittämisvyöhykkeet olivat myös uusien innovaatioiden kehittämisalustoja ja houkuttelivat investointeja. Rahoituksella vahvistettiin vyöhykkeiden strategista kehittämistä ja kehittäjäkyvykkyyksiä.
Aluekehittämisen temaattiset verkostot ja kehittämisvyöhykkeet mahdollistivat kansallisesti merkittävän yhteistyön aluekehittämisen ajankohtaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Yhteistyön myötä myös aluekehittämistoimien vaikuttavuus vahvistui.
Alueiden välisissä teemaverkostoissa keskityttiin muun muassa
- etätyöpisteiden kehittämiseen,
- hyvinvointi- ja terveysdatan hyödyntämiseen,
- liikuntateknologian osaajien, urheiluseurojen ja liikuntatoimijoiden verkottamiseen,
- vetytalouden vahvistamiseen,
- valmistavan teollisuuden yhteistyöhön,
- älymaatalouden kehittämiseen,
- seutukaupunkien innovaatiotoiminnan ja kiertotaloustoiminnan vahvistamiseen,
- ydinkeskustojen ja kaupunkiseutujen elinvoiman kehittämiseen,
- kestävän kehityksen tavoitteiden strategiseen johtamiseen sekä
- koulutus-, työelämä-, sosiaali- ja terveystoimijoiden yhteistekemisen kehittämiseen ja yhteisen toimintakulttuurin vahvistamiseen.
Kolme kehittämisvyöhykettä: Perämerenkaaren kehittämisvyöhyke, Suomen kasvukäytävä ja Viitoskäytävä yhdistivät eri keskuksia ja antoivat mahdollisuuden laajempien markkina- ja yhteistoiminta-alueiden muodostamiseen. Tavoitteena oli lisätä alueiden houkuttelevuutta yrityksille ja kansainvälisille sijoituksille sekä edistää ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja.
Lisätietoa:
- Vertailutietoa eri alueiden kehityksestä
- Tutkittua tietoa aluekehittämisen verkostoista
- Lue lisää kehittämisverkostoista ja vyöhykkeistä TEM:n Aluekehittämisen uutiskirjeestä 4/2022
Lisätietoja: erityisasiantuntija Petra Stenfors