Haku alueiden välisen verkostoyhteistyön temaattisiin verkostoihin ja kehittämisvyöhykkeisiin

1. Tausta ja tavoitteet

Pääministeri Marinin hallituksen aluekehittämisen painopistepäätöksessä linjataan, että alueiden välistä temaattista verkostoyhteistyötä, kokemustenvaihtoa ja kyvykkyyksien kehittämistä vahvistetaan. Seutukaupunkiohjelman toimeenpano-ohjelmassa 2020–2022 todetaan, että alueiden välisellä temaattisella ja toiminnallisten alueiden tai vyöhykkeiden verkostoyhteistyöllä vahvistetaan kumppanuutta, kokemusten vaihtoa ja kehittämistoimien kansallista vaikuttavuutta. Myös kansallisessa kaupunkistrategiassa korostetaan kumppanuuksien merkitystä ja vahvistamista. Nyt avattavalla rahoitushaulla vastataan tarpeeseen vahvistaa alueiden ja kuntien välisiä temaattisia verkostoja ja kehittämisvyöhykkeitä sekä yhteistyötä alueiden, kuntien ja kansallisten toimijoiden kesken.

Haun tavoitteena on:

  • Vahvistaa eri kokoisten alueiden, kuntien ja monenlaisten toimijoiden osallistumista verkostoyhteistyöhön
  • Vahvistaa kasvuvyöhykkeiden strategista kehittämistä
  • Uudistaa aluekehittämisen verkostojen toimintamalleja
  • Vahvistaa kehittäjäkyvykkyyksiä

Seutukaupunkiohjelmaan perustuen varataan rahoituksesta erillinen määräraha seutukaupunkien verkostohankkeisiin. Tässä hakuohjeessa annetaan ohjeet hakijoille siitä, miten verkostoyhteistyön rahoitusta haetaan, millä kriteereillä hakemuksia arvioidaan ja ketkä voivat hakea.

a. Teemaverkostot

Useiden alueiden, kaupunkien ja kuntien muodostamat (neljä kuntaa tai enemmän, vähintään kahden maakunnan alueella) teemakohtaiset verkostot voivat jättää hakemuksen kansallisesti merkittävän ja aluekehittämisnäkökulmasta perustellun teeman kehittämisestä.

Verkoston tulee tukea valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen, kansallisen kaupunkistrategian ja/tai seutukaupunkiohjelman toteuttamista. Verkostojen tavoitteena on vahvistaa alueiden ja kuntien vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Teemaverkostoilla tuetaan alueiden ja kuntien välistä yhteistyötä yhteisissä, keskeisissä aluekehittämisen teemoissa sekä niiden välistä vertaisoppimista ja kehittäjäkyvykkyyksien vahvistamista.

Verkostojen lähtökohtana on aluekehittämisen resurssien (taloudellinen, inhimillinen ja osaamispääoma jne) kokoaminen yhteen ja aluekehittämistoimien vaikuttavuuden vahvistaminen. Seutukaupungeille varatusta erillisestä määrärahasta toteutettavilla verkostohankkeilla tavoitellaan erityisesti seutukaupunkien koulutus-, teknologia- ja innovaatiotoiminnan vahvistamista.

Teemaverkostojen tavoitteena on uudistaa aluekehittämisen verkostotyön toimintamalleja, ja hakuun toivotaan myös uudenlaisia avauksia yhteistyöstä. Verkostoehdotusten tulee vastata haun tavoitteisiin ja olla toteutettavissa vuodesta 2021 alkaen.

b. Kasvuvyöhykkeet

Useiden alueiden, kaupunkien tai kuntien muodostamat (enemmän kuin neljä kuntaa) muodostamat kasvuvyöhykkeet voivat jättää hakemuksen alueellisesti ja kansallisesti perustellun vyöhykkeen kehittämiseksi.

Kasvuvyöhykkeen tulee sijaita kahden tai useamman maakunnan alueella. Lähtökohtana on kehittää vyöhykkeitä toiminnallisina kokonaisuuksina, yli hallinnollisten rajojen ja olemassa olevia liikennejärjestelmiä kestävästi hyödyntäen. Eri keskuksia linkittävien kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on muodostaa laajempia markkina- ja yhteistoiminta-alueita, jotka houkuttelevat yrityksiä ja kansainvälisiä sijoituksia ja jotka tarjoavat mahdollisuuksia edistää ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja.

Vyöhykkeiden strateginen kehittäminen tähtää alueellisen kehittämisen ja aluesuunnittelun sekä elinkeino-, työllisyys-, liikenne- ja ilmastopolitiikan kokonaisuuksien aiempaa parempaan huomioimiseen ja eri kokoisten kuntien parempaan kytkeytymiseen näihin. Yhteisiä mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä osaamisen ja elinkeinojen kokonaisuudesta. Kasvuvyöhykkeiden vahvistamisen tavoitteena on myös kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen sekä kansainvälisten yhteyksien parantaminen.

Kasvuvyöhykkeet vastaavat itse omien tavoitteidensa ja painopisteidensä määrittelystä. Tavoitteena on 1-2 keskeisen strategisen painopisteen valinta, joita edistetään yhteistyössä vyöhykkeen ja kansallisten toimijoiden kanssa. Teemojen tulee olla sellaisia, jotka tukevat kasvuvyöhykkeen kokonaisvaltaista kehittämistä ja hallituksen aluekehittämispäätöstä, kansallista kaupunkistrategiaa ja/tai seutukaupunkiohjelmaa.

2. Hakukriteerit

Verkostoehdotusten arvioinnissa käytetään seuraavia kriteerejä:

Välttämättömät ehdot:

  • Ehdotus tukee valtioneuvoston aluekehittämispäätöksen, kansallisen kaupunki-strategian tai seutukaupunkiohjelman toteuttamista
  • Suunnitelma on niin valmis, että toiminta on käynnistettävissä vuoden 2021 aikana
  • Verkoston toimijat ovat sitoutuneet omarahoitusosuudella AKKE-määrärahalla toteutettaviin hankkeisiin
  • Suunnitelma vastaa hyvin haun tavoitteisiin ja on toteuttamiskelpoinen

Muut arviointikriteerit:

  • Ehdotus on kansallisesti merkittävä, sille on vahvat perustelut aluekehittämisen näkökulmasta ja se luo uutta aluekehittämisen kenttään
  • Ehdotettujen kehittämistoimien omaleimaisuus ja uudenlainen lähestymistapa verkostotoimintaan
  • Verkoston vetäjätahon resurssit, kokemus ja osaaminen verkostojen johtamisessa
  • Verkoston laajuus (tavoitteisiin ja sisältöön nähden tarkoituksenmukainen määrä kumppaneita)

Kasvuvyöhykkeiden ehdotusten arvioinnissa käytetään seuraavia kriteereitä:

Välttämättömät ehdot:

  • Kasvuvyöhyke on perusteltu sekä alueellisesta että kansallisesta näkökulmasta, ja toimijoilla on vahva sitoutuminen vyöhykkeen kehittämiseen
  • Kasvuvyöhyke on kahden tai useamman maakunnan alueella
  • Kasvuvyöhykkeen keskeiset toimijat (kaupungit, maakuntien liitot jne.) ovat sitoutuneet vyöhykkeen valitsemiin strategisiin painopisteisiin
  • Kasvuvyöhykkeiden toimijat ovat sitoutuneet omarahoitusosuudella alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahalla toteutettaviin hankkeisiin
  • Suunnitelma on niin valmis, että toiminta on käynnistettävissä vuoden 2021 aikana
  • Suunnitelma toteuttaa hyvin haun tavoitteita

Arvioitavat kriteerit:

  • Kasvuvyöhykkeen valitsemat strategiset painopisteet ovat sellaisia, jotka kehittävät kestävästi ja kokonaisvaltaisesti vyöhykkeen toiminnallisuutta
  • Kasvuvyöhykkeen koordinaatiosta vastaavan taholla ovat riittävät resurssit, kokemus ja osaaminen verkostojen johtamisessa
  • Kasvuvyöhykkeellä on potentiaalia edistää kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta ja toimia kestävän liikkumisen ja liikenteen innovaatioiden kehittämisalustana

3. Hakijat

Hakijana voivat olla:

  • kunta
  • kuntayhtymä
  • kehittämisorganisaatio
  • korkeakoulu tai oppilaitos
  • järjestö 
  • LEADER-ryhmä

4. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määräraha

Teemaverkostoja ja kehittämisvyöhykkeitä rahoitetaan alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -määrärahalla. Määrärahaa käytetään hallitusohjelman Elinvoimainen Suomi -kokonaisuuden tavoitteen ”Suomen menestystä rakennetaan alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiirteiden ympärille eri toimijoiden yhteistyöllä” mukaisiin alueiden kestävää kasvua ja elinvoimaa tukeviin toimenpiteisiin. Käytettävissä alueiden väliseen yhteistyöhön on yhteensä 7 miljoonaa euroa vuosille 2021-2023.

Aluekehittämisen yhteistyöverkostoihin tarkoitettu määräraha toimii katalyyttirahana, jolla kannustetaan aktiiviseen vetovoimapolitiikkaan ja voimavarojen yhdistämiseen.

Määrärahasta tuettavia, aluekehittämisen kannalta keskeisiä toimenpiteitä voivat olla mm:

  • elinkeinoperustan aktiivinen uudistaminen kestävällä tavalla
  • elinkeinoelämän kytkeytyminen kansainvälisiin arvoverkkoihin
  • rakennemuutosten tukeminen ennakoivasti
  • ilmastotavoitteita tukevat elinkeinotoiminnan kehittämishankkeet
  • yllämainittuja tukeva innovaatiotoiminnan ja osaamisperustan kehittäminen
  • alueiden vetovoiman vahvistaminen
  • monipaikkaisuuden kehittäminen

Seutukaupungeille varatulla määrärahalla tuetaan seutukaupunkiohjelman mukaisesti erityisesti seutukaupunkien koulutus-, teknologia- ja innovaatiotoimintaa, jonka tavoitteena on turvata seutukaupunkien koulutetun työvoiman saatavuutta, teollisuuden uudistumista sekä uusien teknologioiden ja liiketalousmallien käyttöönottoa. Tavoitteena on edistää kestäviä, ilmastotavoitteet toteuttavia innovaatioita tulevaisuudessa.

AKKE-rahoituksen osuus voi olla korkeintaan 80 prosenttia hankkeen julkisen rahoituksen määrästä.

Alueellisia osaamiskeskittymiä ja innovaatiotoiminnan kehittämistä tuetaan tämän lisäksi Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman valtakunnallisen EAKR:n Innovaatio- ja osaamisverkostot -hauilla. Kyseeseen voivat tulla ylialueelliset TKI-toimintaa tukevat verkosto-hankkeet hauissa erikseen määriteltävien painopisteiden mukaisesti.

5. Yhteensovitus aluekehittämisjärjestelmään ja ELY-ohjaukseen

Verkosto- ja kehittämisvyöhyke-ehdotusten yhteensopivuus alueen kehittämistavoitteiden kanssa tulee varmistaa. Ehdotusten laadinnassa on huolehdittava riittävästä yhteistyöstä sekä rahoittavien osapuolten että muiden aluekehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa.

Verkostojen ja vyöhykkeiden AKKE-määrärahalla toteutettavien hankkeiden rahoitus suunnataan toimivaltaiselle maakunnan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Liiton tulee rahoittaa hanke, jos se on suunnitelman ja lain mukainen. Rahoitus osoitetaan sille maakunnan liitolle, jonka alueella verkoston vetäjätaho toimii.

6. Hakuprosessi

Haku toteutetaan kahdessa vaiheessa. Kaksivaiheisen haun tarkoituksena on varmistaa ideoiden jatkojalostaminen mahdollisimman laajalla joukolla, uusien kumppanuuksien muodos-tuminen ja vuoropuhelu kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden kesken ennen varsinaista hakua.

1. Ideahaku: Tiiviit ehdotukset teemaverkostoiksi / kehittämisvyöhykkeiksi tulee toimittaa TEMiin 15.4.2021 klo 16.15 mennessä. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi seuraavat asiat:

  • Teemaverkoston / kehittämisvyöhykkeen idea ja tavoitteet
  • Mukana olevat alueet / kunnat (alustavasti, ei sitovasti)
  • Julkinen tiivistelmä, joka julkistetaan ideahaun päätyttyä 

Ideahaun webinaari järjestetään 20.4.2021 klo 12.30–16 hakijoille ja mukana oleville organisaatioille sekä keskeisille kansallisille kumppaneille. Webinaarissa on tarkoitus kuulla ja keskustella ideahaun ideoista, vaihtaa ajatuksia, kehittää suunnitelmia ja muodostaa kumppanuuksia varsinaista hakua ajatellen.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen webinaariin perjantaihin 16.4.2021 mennessä.

2. Varsinainen haku: Tiiviit hakemukset (korkeintaan 5 sivua) ilman liitteitä tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon 2.6.2021 klo 16.15 mennessä sähköisenä esityksenä sähköpostiosoitteeseen kirjaamo(a)tem.fi ja kopio aluekehitys(a)tem.fi.

Hakemuksesta pitää käydä ilmi seuraavat asiat:

  • Teemaverkoston / kasvuvyöhykkeen idea, tavoitteet ja strategiset kehittämisteemat
  • Hankeaihiot, joilla on tarkoitus toteuttaa strategisia teemoja sekä hankeaihioiden arvioitu määrärahatarve (valtion ja kuntien rahoitus eriteltynä vuosille 2021–2023
  • Kasvuvyöhykehakemuksessa vyöhykkeen emäntäorganisaatio (joka toimittaa hakemuksen) sekä vyöhykkeeseen kuuluvat kunnat, maakuntaliitot sekä muut toimijat
  • Teemaverkostohakemuksessa emäntäorganisaatio (joka toimittaa hakemuksen) sekä verkostoon kuuluvat muut kaupungit ja kunnat sekä mahdolliset muut tahot
  • Teemaverkostohakemuksessa haetaanko rahoitusta seutukaupungeille erikseen osoitetusta määrärahasta

7. Valintaprosessi

Virkamiesarviointi toteutetaan kesäkuussa 2021 kaikkien hakemusten osalta. Valintaa varten koottava virkamiestyöryhmä valmistelee ehdotuksen työ- ja elinkeinoministeriölle kesäkuussa 2021. Valinnat ja päätöksen rahoituksesta tekee työ- ja elinkeinoministeriö.

8. Toteuttaminen ja seuranta

Teemaverkostojen ja kehittämisvyöhykkeiden tukeminen on osa pääministeri Marinin hallituksen aluekehittämispäätöksen, kansallisen kaupunkistrategian ja seutukaupunkiohjelman toteuttamista. Toimintaa rahoitetaan alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) –määrärahalla ja toimien tulee olla sen mukaisia.

Toiminnan toteutumista (tulokset ja vaikuttavuus) seurataan säännöllisesti. Ministeriö pyytää toteuttajia raportoimaan suunnitelmien toteutumisesta erillisellä kirjeellä. Arviointi on pääasiassa laadullista ja siinä tarkastellaan toimenpiteitä suhteessa haun tavoitteisiin. Ensimmäinen välitarkastelu tehdään syksyllä 2022, jolloin arvioidaan rahoituksen myöntäminen vuodelle 2023, ja lopputarkastelu vuoden vaihteessa 2023-2024.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Petra Stenfors

Usein kysytyt kysymykset verkostoyhteistyöhausta