Alueiden välinen verkostoyhteistyö – aluekehittämisen teemaverkostot ja kehittämisvyöhykkeet 2021 – 2023

Verkko Alueiden välisen yhteistyön edistäminen on esillä niin hallituksen aluekehittämisen painopisteissä,
kaupunkistrategiassa kuin seutukaupunkiohjelmassakin. Yhteistyötä tuetaan vuosina 2021 – 2023 rahoittamalla
aluekehittämisen teemaverkostoja ja kehittämisvyöhykkeitä. 

Alueet joutuvat vastaamaan samankaltaisiin haasteisiin. Ilmastonmuutos edellyttää toimia ja ratkaisuja, jotka eivät ole aluekohtaisia. Koronapandemia on vaikuttanut elinkeinoelämään ennennäkemättömällä tavalla – kaikilla alueilla. Samoin esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuus ja väestön ikääntyminen haastavat kaikkia alueita. 

Alueiden välisen yhteistyön tavoitteita

Tavoitteena on uudistaa aluekehittämisen verkostojen toimintamalleja ja vahvistaa alueiden välistä yhteistyötä aluekehittämisen keskeisissä teemoissa. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa erikokoisten alueiden, kuntien ja monenlaisten toimijoiden osallistumista verkostoyhteistyöhön. 

Kehittämisvyöhykkeillä tavoitellaan sellaisten aluekokonaisuuksien vahvistamista, joissa niin ihmisten kuin yritystenkin sujuva arki voi toimia kuntarajoista riippumatta. Kehittämisvyöhykkeet ovat myös uusien innovaatioiden kehittämisalustoja ja houkuttelevat investointeja. Rahoituksella vahvistetaan vyöhykkeiden strategista kehittämistä ja kehittäjäkyvykkyyksiä.

Aluekehittämisen temaattiset verkostot ja kehittämisvyöhykkeet mahdollistavat kansallisesti merkittävän yhteistyön aluekehittämisen ajankohtaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Yhteistyön myötä myös aluekehittämistoimien vaikuttavuus vahvistuu.  

Verkostot ja vyöhykkeet ovat käynnistäneet toimintansa syksyllä 2021. 

Alueiden välisissä teemaverkostoissa keskitytään muun muassa

  • etätyöpisteiden kehittämiseen, 
  • hyvinvointi- ja terveysdatan hyödyntämiseen, 
  • liikuntateknologian osaajien, urheiluseurojen ja liikuntatoimijoiden verkottamiseen,
  • vetytalouden vahvistamiseen, 
  • valmistavan teollisuuden yhteistyöhön, 
  • älymaatalouden kehittämiseen, 
  • seutukaupunkien innovaatiotoiminnan ja kiertotaloustoiminnan vahvistamiseen,
  • ydinkeskustojen ja kaupunkiseutujen elinvoiman kehittämiseen,
  • kestävän kehityksen tavoitteiden strategiseen johtamiseen sekä 
  • koulutus-, työelämä-, sosiaali- ja terveystoimijoiden yhteistekemisen kehittämiseen ja yhteisen toimintakulttuurin vahvistamiseen.

Kolme kehittämisvyöhykettä: Perämerenkaaren kehittämisvyöhyke, Suomen kasvukäytävä ja Viitoskäytävä yhdistävät eri keskuksia ja antavat mahdollisuuden laajempien markkina- ja yhteistoiminta-alueiden muodostamiseen. Tavoitteena on lisätä alueiden houkuttelevuutta yrityksille ja kansainvälisille sijoituksille sekä edistää ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja.

Lisätietoa:

Lisätietoja: erityisasiantuntija Helinä Yli-Knuutila