FI SV

Energianeuvosto keskustelee energiatehokkuudesta 26.6. Luxemburgissa

Työ- ja elinkeinoministeriö 26.6.2017 9.01
Tiedote

EU:n energiaministerit kokoontuvat 26.6.2017 Luxemburgiin. Kokouksen tavoitteena on saavuttaa yleisnäkemykset energiatehokkuuden ja rakennusten energiatehokkuuden direktiiviesityksistä. Ministereille esitellään myös puhtaan energian paketin edistymisraportti. Suomea energianeuvostossa edustaa nyt ensimmäistä kertaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Energiatehokkuusdirektiiviehdotuksen osalta neuvosto tavoittelee yhteisymmärrystä siihen sisältyvän EU-tason 30 prosentin energiatehokkuustavoitteen luonteesta. Virkamiesvalmistelussa ei ole päästy sopuun olisiko tavoite jäsenvaltioita sitova vai ohjeellinen.

Esitys on monilta osin edennyt Suomen kannalta hyvään suuntaan, muun muassa energiansäästöjen laskentaan liittyvät säännöt ovat selkeytyneet. Suomi täyttää velvoitteensa jatkossakin pitkälti vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla, joita Suomi on menestyksellisesti käyttänyt velvoitteensa täyttämiseen jo 20 vuoden ajan. Säännös, jonka mukaan nykyisen kauden tavoitteen ylittävät energiansäästöt voitaisiin ottaa huomioon tulevalla kaudella, kannustaisi toimijoita jatkamaan säästötoimia jo nyt.

Komission esitykseen sisältynyt, säästettävään energiaan suhteutettuna kallis huoneistokohtainen lämmityksen ja jäähdytyksen mittaus ja laskutus on onnistuttu torjumaan. Mittareita tai kustannustenjakolaitteita ei tarvitse edelleenkään ottaa käyttöön, jos ne eivät ole kustannustehokkaita. Sen sijaan uusissa asuinrakennuksissa lämpimän käyttöveden huoneistokohtaisia mittareita pitäisi käyttää kustannusten jaon perusteena. Taloyhtiöt voivat vielä nykyisin itse päättää yhtiöjärjestyksessä käyttöveden laskutuksesta esimerkiksi asukkaiden lukumäärää tai yleistä vastikeperustetta käyttäen, vaikka huoneistokohtaisten mittareiden asentaminen uusiin rakennuksiin on ollut pakollista vuodesta 2012 lähtien.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviesityksen tavoitteena on nopeuttaa olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaita peruskorjauksia, lisätä älykkään teknologian käyttöä, edistää sähköautojen latausmahdollisuuksia ja järkeistää säännöksiä.

Suomen kannalta esitys on kehittynyt parempaan suuntaan. Suurin parannus on se, ettei ehdotuksessa ole enää vaatimusta olemassa olevien rakennusten velvollisuudesta rakentaa 1.1.2025 mennessä joka kymmenenteen autopaikkaan hintasignaalin mukaan toimiva sähköautojen latauspiste. Komission alkuperäisessä ehdotuksessa rakentamisvelvoite olisi koskenut kaikkia sellaisia rakennuksia, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, ei kuitenkaan asuinrakennuksia. Suomessa se olisi tarkoittanut rakentamisvelvoitetta noin 75 500 rakennukselle ja 375 miljoonan euron kokonaiskustannuksia. Suomi voi hyväksyä neuvoston esittelemän yleisnäkemysluonnoksen.

Neuvosto kuulee myös tilanneselvityksen puhtaan energian paketin käsittelystä neuvoston työryhmissä. Energiatehokkuusehdotuksia lukuun ottamatta paketin käsittely on vielä alkuvaiheessa. Raportti merkitään tiedoksi eikä siitä odoteta laajempaa keskustelua. Viro vie 1.7.2017 alkavalla puheenjohtajakaudellaan eteenpäin kaikkia puhtaan energian paketin kahdeksaa lainsäädäntöehdotusta.

Neuvostossa keskustellaan Espanjan ja Portugalin pyynnöstä valtioiden välisistä sähkön siirtoyhteyksistä. Maat ehdottavat, että puhtaan energian paketin ehdotuksiin lisättäisiin sitova 10 prosentin tavoite siirtoyhteyskapasiteetille, tehokas hallintomalli ja eurooppalaista rahoitusta tavoitteen saavuttamiseksi. Suomi ei pidä tätä tarkoituksenmukaisena vaan katsoo, että yhteyksiä tulisi kehittää markkinalähtöisesti eikä hallinnollista taakkaa lisäämällä. Pohjoismaissa on kehittyneet siirtoyhteydet, Suomen siirtoyhteyksien potentiaali naapurimaihin on 30 prosenttia sähkön tuotantokapasiteetista.

Komissio esittelee lisäksi mandaattiluonnoksen neuvotella Nord Stream 2 -maakaasuputkipariin sovellettavista säännöistä Venäjän kanssa. Ne eivät koskisi itse yhteyden rakentamista vaan Itämeressä olevan osuuden käyttöä. Komissio perustelee esitystään sillä, että off shore -osuuteen ei sovellu kunnolla mikään EU:n säännöstö. Suomi päättää kannastaan, kun ehdotus on analysoitu.

Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518
neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka, TEM, puh. 029 506 4813
ylitarkastaja Katja Tuokko, TEM, puh. 050 465 5533