TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan työ- ja elinkeinoministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

Vuosi takana joustavampia EU:n valtiontukisääntöjä – vääristyikö kilpailu sisämarkkinoilla?

Olli Hyvärinen Julkaisupäivä 13.4.2021 13.44 Blogit

Olli Hyvärinen Koronaepidemian ensimmäistä vuosipäivää on vietetty tänä keväänä useissa yhteyksissä. Maaliskuun lopussa ohitettiin melko vähin äänin yksi merkkipaalu: tuolloin tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Euroopan komissio joustavoitti EU:n valtiontukisääntöjä koronapandemian takia. 

EU:n valtiontukipolitiikan merkitys koronapandemian haitallisten talousvaikutusten lieventämisessä ja yritysten auttamisessa on ollut merkittävä. Muutokset sääntöihin ovat olleet välttämättömiä: joustavoitetut säännöt ovat mahdollistaneet tuen kohdentamisen yritysten maksuvalmiusongelmiin ja myös yritysten pääomittamiseen. Näin on estetty konkurssiaaltoja ja pelastettu kokonaisia toimialoja.

Kriisin keskellä on kuitenkin kannettu myös huolta tukiaisten vaikutuksesta sisämarkkinoihin ja siitä, pysyvätkö toimintaolosuhteet tasaveroisina EU-maiden välillä. Huolta ovat aiheuttaneet jäsenvaltioiden tukisuunnitelmiin perustuvat ennakkotiedot, joiden mukaan EU:n mahtimaan Saksan osuus EU-maiden myöntämistä tukieuroista olisi peräti 53 prosenttia eli tähtitieteelliset 1,5 biljoonaa euroa.

Onko jäsenvaltioiden tukipolitiikka ollut oikeasuhtaista?

Komission pari viikkoa sitten julkistamat tiedot jäsenvaltioiden tosiasiallisesti myöntämistä tuista antavat mahdollisuuden arvioida asiaa paremmin, vaikka lukuihin saattaa sisältyä epätarkkuuksia. Tietojen mukaan koronatukia on myönnetty yrityksille EU:ssa yhteensä 507 miljardia euroa. Summa on suuri: noin neljä kertaa isompi kuin EU-maiden ”normaaliaikana” vuodessa myöntämien tukien määrä.

Jäsenmaista eniten tukia ovat myöntäneet bruttokansantuotteeeseen (bkt) suhteutettuna

  • Espanja (7,3% bkt:stä, 91 miljardia euroa), 
  • Ranska (6,4% bkt:stä, 155 miljardia) ja 
  • Italia (6,0% bkt:stä, 107 miljardia euroa).

Suomen myöntämien tukien määrä on tässä tarkastelussa 0,54 prosenttia bkt:stä eli 1,4 miljardia ja Saksan 3,02 prosenttia bkt:stä eli 104 miljardia.

Pelot Saksan ylimitoitetusta tukipolitiikasta vaikuttavat siis ainakin toistaiseksi osoittautuneen turhiksi. Komissio onkin ehättänyt tulkitsemaan lukuja siten, että tukien vaikutukset sisämarkkinoihin ovat rajalliset. Tilannekuva muuttuu kuitenkin hieman, kun tukien määrää tarkastellaan suhteessa jäsenvaltioiden bruttokansantuotteen laskuun. Useat EU-maat ovat myöntäneet tukia määrän, joka vastaa sataprosenttisesti maan bkt:n laskua vuonna 2020. Suomi ja monet muut maat ovat tukeneet yrityksiä summalla, joka vastaa alle 25 prosenttia bkt:n laskusta.

Perusteltu kysymys on, onko eri jäsenvaltioiden tukipolitiikka ollut oikeasuhtaista koronapandemian aiheuttamiin taloudellisiin vahinkoihin nähden. Luvut herättävät myös huolta tasaveroisten toimintaolosuhteiden säilymisestä.

Paluu normaaliin toiveena myös valtiontukisäännöissä 

Tämänhetkisten tietojen mukaan valtiontukisääntöihin tehtyjen joustojen voimassaolo päättyy vuoden 2021 lopussa. Säännöille on ehditty toivoa jatkoaikaa useilla ilmansuunnilla epidemian talttumiseen viittaavista ennusteista huolimatta. Vaikka EU:n valtiontukipolitiikka on näytellyt keskeistä roolia koronapandemian lieventämisessä, on kaikki syyt toivoa, että ensi vuoden keväällä ei vietetä sääntöpoikkeusten kaksivuotissynttäreitä. 

Suomen linjana on ollut tukea kohdennettujen ja tilapäisten joustojen käyttöönottoa. Samalla olemme korostaneet komission valtiontukivalvonnan merkitystä ja tarvetta palata normaalien sääntöjen soveltamiseen heti, kun tilanne sen sallii. Tukivaihde ei siis saa jäädä päälle – muutoin riskinä on kilpailun vääristyminen. Komission selvityksen tulokset tukevat tätä johtopäätöstä. 

Olli Hyvärinen, kaupallinen neuvos, työ- ja elinkeinoministeriö

Lisää kommentteja