Pride-viikko on hyvä muistutus siitä, että suomalaisella työelämällä voi olla vain ja ainoastaan yksi suunta, mihin kulkea: eteenpäin. Oikeus elää ilman syrjintää on ihmisoikeus, mutta syrjimättömyydellä on myös laajempia vaikutuksia. Työelämässä monimuotoisuus parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja rohkaisee ideoimaan. Lisäksi se lisää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Juuri niitä asioita, joita Suomi nyt tarvitsee ja joissa Suomen kuuluu olla vahva. 

Syrjintä, epäasiallinen kohtelu ja oman identiteetin salailu ovat arkipäivää monelle seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvalle henkilölle. Työelämän osalta tavoitteet täytyy siksi asettaa korkealle. Meidän täytyy kitkeä kaikki syrjintä pois suomalaisesta työelämästä.

Vaikka lainsäädäntö on monilta osin ajan tasalla, ongelmat ovat usein rakenteellisia, näkymättömiä. Ne liittyvät niin rekrytointeihin kuin työelämässä etenemiseen. Jotta pystymme torjumaan työelämässä tapahtuvaa syrjintää, meidän on tunnistettava se ja etsittävä entistä tehokkaammat keinot sen kitkemiseen. Syrjintä työelämässä vaikuttaa merkittävästi syrjityn ihmisen hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin toteuttaa toivomaansa työuraa.

Tästä syystä käynnistimme toukokuussa tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa kattava kokonaiskuva työelämässä esiintyvästä syrjinnästä ja löytää keinoja erityisesti rekrytointisyrjinnän ehkäisyyn. Lisäksi valmisteilla on STM:n johdolla ja TEMin tukemana työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on saavuttaa maailman paras työhyvinvointi vuoteen 2030 mennessä.

Toimenpiteitä yhdenvertaisen työelämän ja paremman työhyvinvoinnin saavuttamiseksi tarvitaan kaikilta yhteiskunnan osa-alueilta. Poliittisen päätöksenteon lisäksi kyse on asenteista ja arjen teoista. Jokaisella meistä on mahdollisuus ja velvollisuus torjua syrjintää ja olla osa muutosta.

työministeri Tuula Haatainen