TEMatiikkaa-blogi

TEMatiikkaa-blogissa julkaistaan ministeriön ajankohtaisia aiheita käsitteleviä kirjoituksia.

TEM käynnistää sähkömarkkinoiden datahubia koskevan lainvalmistelun

Arto Rajala Julkaisupäivä 30.3.2017 12.28 Blogit

Arto RajalaTyö- ja elinkeinoministeriö käynnistää lähiviikkoina lainvalmistelun säännöksistä, jotka määrittelevät sähkömarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon eli datahubin menettelytavat sekä luovat edellytykset ja pelisäännöt datahub-operaattorin toiminnalle.

Datahub kerää kaikki sähkön mittaustiedot keskitetysti yhteen paikkaan, jolloin niiden käsittely helpottuu ja tehostuu, vähittäismarkkinat toimivat sujuvammin, ja niiden toimintatavat, kuten vähittäismyyjän vaihtaminen, yksinkertaistuvat.

Keskitetty tietovarasto helpottaa myös uusien kysyntäjoustoon ja energiatehokkuuteen liittyvien palveluiden kehittämistä ja edistää pienimuotoisen uusiutuvan energian tuotannon hyödyntämistä. Hankkeella pyritään myös toteuttamaan sähköalan yrityksille määräaikainen valtuus saada datahubiin siirtymän aikana sopimusasiakkaidensa henkilötunnukset massaluovutuksena Väestörekisterikeskukselta.

Datahubin käyttöönottoa koskeva lainsäädäntöprojekti on tarkoitus toteuttaa ministeriössä virkatyönä. Valmistelun tueksi kootaan asiantuntijoista koostuva tukiryhmä, johon kutsutaan edustajat Fingridistä, Energiateollisuus ry:stä ja Energiavirastosta. Työ pyritään tekemään tiiviissä yhteistyössä myös henkilötietojen käsittelyä valvovien viranomaisten kanssa.

Projekti käynnistyy kevään aikana sen jälkeen, kun maakaasumarkkinapaketti on annettu eduskunnan käsiteltäväksi. Luonnos hallituksen esitykseksi on tarkoitus saattaa lausuntokierrokselle kesällä 2017. Hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle tulevana syksynä.  Lainsäädäntöprojektia jatketaan lakimuutosten vahvistamisen jälkeen tarvittavien asetusmuutosten valmistelulla.

Projektin taustalla on ministeriön Fingridillä teettämä selvitys sähkön vähittäismarkkinoiden tulevista tiedonvaihtoratkaisuista. Siinä ehdotettiin ratkaisuksi keskitettyä tiedonvaihtoratkaisua eli datahubia. TEM pyysi selvityksestä lausunnot sidosryhmiltä talvella 2014–2015. Niitä saatiin 24, ja lausunnoissa annettiin yleinen hyväksyntä datahub-ratkaisulle ja sille, että Fingrid toteuttaisi sen.

Miksi sähkökaupan tiedonvaihtoa pitää kehittää?

Sähkön vähittäismarkkinoilla keskeiset toimijat ovat sähköverkonhaltijat, sähkön myyjät ja sähkön kuluttajat eli asiakkaat. Sähköverkonhaltija vastaa verkkoinfrastruktuurista ja sähkönkulutuksen mittaamisesta ja sähkön myyjä sähköenergian hankinnasta asiakkaille.

Jotta sähkönmyyjä pystyy laskuttamaan asiakkaalta oikean määrän sähköä ja hankkimaan itse vastaavan määrän, tulee verkonhaltijan toimittaa myyjälle kulutustiedot. Verkonhaltijan tulee asettaa kulutustiedot samanaikaisesti myös asiakkaan saataville.

Sähkömarkkinoilla syntyy koko ajan runsaasti mittaustietoa. Sähkön kulutus mitataan tunneittain, jolloin vuodessa kertyy jokaista asiakasta kohden 8760 mittauslukemaa. Tämän lisäksi sähkönmyyjien ja verkonhaltijoiden välillä toimitetaan tietoa myyjien vaihdosta ja asiakkaiden vaihtumisesta esimerkiksi muuttotilanteessa. Tiedonvaihto ulottuu kaikkiin noin 3,3 miljoonaan Suomen jakeluverkkoihin liittyneeseen sähkömarkkinoiden osapuoleen. Myyjänvaihtoja tehdään yli 300 000 vuodessa.

Tiedonvaihdosta on osapuolia velvoittavat säännökset sähkömarkkinalaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Tiedonvaihto on määrämuotoista ja perustuu sähköisiin formaatteihin ja menettelytapoihin, joita osapuolien on velvollisuus noudattaa. Tällä hetkellä tiedonvaihto edellyttää kaikkien verkonhaltijoiden ja sähkön myyjien välisiä yhteyksiä. Käytännössä tietoja toimitetaan nyt muutaman palveluntarjoajan kautta. Toukokuun 2017 alussa Suomi ottaa käyttöön myös yhteispohjoismaisen sähkötaseiden selvitysmenettelyn (Nordic Balance Settlement, NBS).

Teknisesti nykyinen tiedonvaihtojärjestely toimii. Useat toimijat ovat kuitenkin valittaneet tiedon huonoa laatua eikä sovituista pelisäännöistä tai viestimuodoista ole aina pidetty kiinni. Tämä on lisännyt merkittävästi käsin tehtävän työn määrää. Nykyisessä mallissa uusien palveluiden kehittäjien (esim. energiatehokkuuspalvelut, sähköauto-operaattorit) on työlästä toimia, mikä on omiaan hidastamaan kehitystä. Lisäksi nyt käytössä olevaa sanomaformaattia alkaa olla vaikeaa jatkokehittää.

Suunniteltu standardoitu rajapinta sähkönkulutustietoon edistää esimerkiksi älyverkkojen ja -mittareiden täysimääräistä hyödyntämistä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia kuten energiatehokkuuspalveluita, sähköautojen latausoperaattoreiden toimintaa ja kysyntäjouston tarjoamista markkinoille sekä helpottaa hajautetun tuotannon käsittelyä. Keskitetty palvelualusta edistää myös kilpailua vähittäismarkkinoilla.

Hallitusneuvos Arto Rajala vastaa lainvalmistelusta TEM:n energiaosastolla

Kommentit
Lisää kommentti
Eero Pere
Mainio juttu! Sen jälkeen, kun on tiedossa sekä tuntikohtaiset kuormitukset ja tuntikohtaiset sähkön pörssihinnat, voidaan ne yhdistää kiinteistörekisterin neliö-tai kuutiometritietoihin ja laskea esimerkiksi sähkölämmityksen tadellinen E-luku euroina per neliö- tai kuutiometri. Se voitaisiin tehdä aina tarvittaessa ei kerran kymmenessä vuodessa tai haluttaessa kalenterivuosittain, liukuvalta vuosijaksolta, simuloiden etukäteen, ennen ja jälkeen korjaus- ja säästötoimien, jne., ja se enää perustuisi "Energiatodistusmääräysten" mukaisiin arvailuihin.
Kirjoitettu 3.4.2017 8:09.
Selaa blogin artikkeleita