Kysymyksiä ja vastauksia pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa tukea TE-toimistolta tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevalta kunnalta. Jokaisen työnhakijan palveluntarve ja mahdollisuudet hakea työtä arvioidaan yksilöllisesti.

Työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita alhaisempi. Korkeampi työllisyysaste on kuitenkin edellytys kestävän hyvinvointivaltion säilyttämiselle ja kehittämiselle.

Suomi jää muiden Pohjoismaiden jälkeen myös työllisyyspalveluiden määrässä ja laadussa. Hallituksen tavoitteena on muuttaa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palvelut työhakijoiden tarpeisiin nykyistä tehokkaammin.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi toimista, joilla hallitus uudistaa työvoimapalveluita tukemaan nopeaa työhön pääsyä ja uudelleentyöllistymistä. Lisäksi hallitus haluaa uudistuksella kohtuullistaa työttömyysturvan seuraamusjärjestelmä niin, että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. Seuraamukset, kuten karenssit, on koettu kohtuuttomiksi.

• Työtön työnhakija saa aiempaa yksilöllisempää tukea työnhakuunsa. 
• Työnhakijan ja asiantuntijan ensimmäinen kohtaaminen tapahtuu nykyistä nopeammin. Tämän jälkeen tukea työnhakuun saa nykyistä tiiviimmin.
• Työnhakijan mahdollisuudet vaikuttaa omaan työnhakuunsa kasvavat. Jatkossa työnhakija voi lähtökohtaisesti päättää itse, mitä työmahdollisuuksia hän hakee ja milloin.
• Työttömyysetuuden saamiseksi työnhakijan on jatkossakin haettava työtä. Uutta on se, että työnhakijan on haettava lähtökohtaisesti neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Aktiivisesti työtä hakevat ovat toimineet näin jo aikaisemminkin.
• Jos työnhakijan edellytyksissä hakea työtä ja työllistyä on puutteita, nopeutuu hänen pääsynsä palveluihin.
• Työttömyysetuuteen liittyviä seuraamuksia porrastetaan. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä tulee muistutus, joka ei vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Jos työnhakija laiminlyö toistuvasti työllistymissuunnitelmansa toteuttamisen, seuraamukset kiristyvät.

Edellä mainitut muutokset on kuvattu tarkemmin muissa tämän sivun kysymyksissä ja vastauksissa.

Pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 työllisellä.

Merkittävin osa työllisyysvaikutuksesta liittyy työnhakua tukeviin tapaamisiin TE-toimiston tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevan kunnan kanssa. Tapaamisia järjestetään työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tavoitteena on tarjota työnhakijalle vahva tuki työnhaun eri vaiheissa. 

Tutkimuskirjallisuuden mukaan juuri työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja. Esimerkiksi työttömien määräaikaishaastatteluja koskevassa arviointitutkimuksessa havaittiin, että haastattelut tehostavat työnhakijoiden ohjaamista palveluihin sekä edistävät aktivoitumista ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Työllisyysvaikutusten arvioidaan syntyvän täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen.

Työllisyysvaikutusten laskutapaa ja tutkimuskirjallisuutta eritellään tarkemmin hallituksen esityksessä.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli vaikuttaa julkiseen talouteen positiivisesti. Arvion mukaan positiivinen vaikutus on noin 230 miljoonaa euroa vuodessa. Uudistuksen vaikutukset julkiseen talouteen arvioidaan syntyvän täysmääräisesti vuodesta 2025 alkaen.

Arviossa ei ole huomioitu menoja, jotka johtuvat TE-toimistojen ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien resurssien lisäämisestä (70 miljoonaa euroa vuodessa) ja työttömyysturvamenojen kasvamisesta (noin 33,4 miljoonaa euroa vuodessa). 

Työttömyysturvamenojen kasvu johtuu muutoksista työttömyysturvaan liittyviin seuraamuksiin. Toisaalta asumistukimenot vähenevät uudistuksen myötä arviolta noin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa ja toimeentulotukimenot arviolta noin 14,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi muutoksista aiheutuu kertaluonteisesti kustannuksia, jotka liittyvät tietojärjestelmien kehittämiseen.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin perusperiaate on, että työnhakijaa ei jätetä yksin. TE-toimistot ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevat kunnat tarjoavat huomattavasti nykyistä enemmän tukea heti työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen.

Tukea saa myös entistä nopeammin. Alkuhaastattelu, jossa arvioidaan työnhakijan palvelutarve ja laaditaan työllistymissuunnitelma, järjestetään viiden arkipäivän kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta. Alkuhaastattelua edeltää tarvittaessa TE-toimiston tai kunnan yhteydenotto, jossa työnhakijan tilannetta kartoitetaan alustavasti ja annetaan tarvittaessa ohjeita esimerkiksi työttömyysetuuden hakemisesta.

Työnhakija tapaa TE-toimiston tai kunnan virkailijan kahden viikon välein työnhaun kolmen ensimmäisen kuukauden ajan. Jokaisen tapaamisen tavoitteet määritetään työnhakijan yksilöllisten tarpeiden perusteella.

Tiivis palvelujakso toistuu kuukauden ajan, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Tiiviiden palvelujaksojen välissä työnhakija hakee töitä itsenäisesti ja osallistuu palveluihin työllistymissuunnitelman mukaisesti.

Entisessä mallissa TE-toimisto järjesti työnhakijan alkuhaastattelun kahden viikon kuluessa, jonka jälkeen työnhakijan haastattelu järjestettiin kolmen kuukauden välein.

Lähtökohtaisesti ei korvata. Matkakustannuksia voidaan tietyin edellytyksin korvata vain työttömälle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee kuljetuspalvelua voidakseen asioida paikan päällä TE-toimistossa tai kunnan toimipaikassa.

Jos asiointimatka muodostuu poikkeuksellisen pitkäksi, tapaaminen voidaan järjestää muulla tavalla kuin paikan päällä.

Työnhakija tapaa säännöllisesti työnhakukeskusteluissa TE-toimiston virkailijan tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevan kunnan virkailijan. Osa tapaamisista voidaan hankkia myös ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta.

Työnhaun alkuvaiheessa tapaaminen (alkuhaastattelu) järjestetään lähtökohtaisesti paikan päällä TE-toimistossa tai kunnan toimipaikassa. Järjestämistavasta voidaan poiketa painavasta syystä, esimerkiksi poikkeuksellisten pitkien asiointimatkojen takia.

Alkuhaastattelun jälkeen tapaamiset järjestetään kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Työnhakija voi myös esittää toiveen järjestämistavasta.

Jokaisen työnhakijan tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Työnhakijan kanssa tehdään työnhaun alkaessa henkilökohtainen työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan työnhakua tukevista palveluista ja johon kirjataan haettavien työmahdollisuuksien määrä.

Lähtökohtaisesti työnhakijan tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voidaan poiketa muun muassa silloin, jos tämä ei ole mahdollista esimerkiksi työkyvyttömyyden takia tai haettavia työmahdollisuuksia ei ole. Keneltäkään ei edellytetä sellaista, mihin hän ei kykene.

Työmahdollisuuden hakemiseksi lasketaan esimerkiksi työhakemusten tekeminen, avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista, sekä muut suorat työnhakuun liittyvät yhteydenotot työnantajiin.

Haettavien työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Kyse on siis niistä työmahdollisuuksista, joita työnhakija hakisi muutenkin työllistyäkseen.

Työtön valitsee lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Lisäksi TE-toimistot ja kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat voivat tehdä työnhakijalle työtarjouksia. 

Työtarjoukset ovat velvoittavia, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta alkuhaastattelusta laskien. Työtarjous ei ole velvoittava, jos työnhakija on ennen työtarjousta raportoinut hakeneensa työmahdollisuuksia sovitun määrän.

Työtarjousten velvoittavuus ei koske osa-aikatyössä olevia. Työajalla ei tältä osin ole merkitystä.

Työnhakijalle voidaan asettaa velvollisuus hakea enintään neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. TE-toimiston tai kunnan tarjoaman työpaikan hakeminen lasketaan tähän määrään mukaan.

Esimerkki: Työnhakijan kanssa on sovittu, että hän hakee neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. TE-toimisto tekee hänelle työtarjouksen. Työnhakijan tulee hakea tarjotun työn lisäksi vähintään kolmea muuta työmahdollisuutta kyseisen kuukauden aikana. 

Jos työnhakija ei hae työtarjouksessa mainittua työtä, hän saa ensin muistutuksen. Toisesta laiminlyönnistä seuraa, että työnhakija ei saa työttömyysetuutta viideltä etuuspäivältä. Tämän jälkeen seuraamukset kiristyvät porrastetusti. Katso tarkemmin vastaus kysymykseen ”Mitä jos työnhakija ei hae työmahdollisuuksia sovitusti”?.

Entisessä mallissa TE-toimiston tekemät työtarjoukset velvoittivat, että työtön työnhakija ottaa yhteyttä työnantajaan ja ilmoittaa TE-toimistolle määräajassa tarjotun työn hakemisesta. Ilman pätevää syytä tarjotusta työstä kieltäytyminen johti työttömyysetuuden menettämiseen yleensä 60 päivän ajalta.

Lähtökohtaisesti ei korvata. Matkakustannuksia voidaan tietyin edellytyksin korvata vain työttömälle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee kuljetuspalvelua voidakseen asioida paikan päällä TE-toimistossa tai kunnan toimipaikassa.

Jos asiointimatka muodostuu poikkeuksellisen pitkäksi, tapaaminen voidaan järjestää muulla tavalla kuin paikan päällä.

Työnhakija raportoi työnhaustaan pääsääntöisesti verkkopalvelun välityksellä. Jos työnhakijalla ei ole käytettävissä nettiyhteyttä, hän voi ilmoittaa työnhaustaan muulla tavalla.

Ei johda, koska haettavien työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Työnantajan näkökulmasta kyse on potentiaalisesta työntekijästä, joka voisi työllistyä hänen palvelukseensa.

Alueen työmarkkinatilanne huomioidaan työllistymissuunnitelmassa, jossa sovitaan haettavien työmahdollisuuksien määrästä. Jos haettavia työmahdollisuuksia ei ole lainkaan, työnhakuvelvollisuutta ei aseteta.

Haettavien työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Keneltäkään ei edellytetä sellaista, mihin hän ei kykene.

Alkuhaastattelu järjestetään kaikille työnhakijoille, myös lomautetuille. Haastattelu voidaan lomautetuille järjestää myös puhelimitse. Lomautetun pyynnöstä voidaan lisäksi järjestää viisi täydentävää työnhakukeskustelua kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. 

Jos lomautus on kestänyt kolme kuukautta, lomautetun kanssa pidetään työnhakukeskustelu. Keskustelua ei järjestetä, jos lomautus on päättymässä.

Jos lomautus on kestänyt kuusi kuukautta, järjestetään kaksi täydentävää työnhakukeskustelua kokoaikaisesti lomautetuille ja niille työaikaa lyhentämällä lomautetuille, joiden työaika on alle neljä tuntia viikossa.

Kun lomautus on kestänyt kolme kuukautta, lomautetun kanssa sovitaan työnhakukeskustelussa työmahdollisuuksien määrästä, joita hänen on haettava.

Jos on lomautettu osa-aikaisesti, sovelletaan samoja periaatteita kuin osa-aikatyötä tekeviin työnhakijoihin. Tällöin työnhakijan on haettava yhtä työmahdollisuutta kolmen kuukauden aikana.

Aktiivimallissa työnhakijan tuli olla työssä tai osallistua tiettyihin palveluihin, jotta työttömyysetuuden määrää ei olisi alennettu. Määrää alennettiin, vaikka työnhakija olisi hakenut työmahdollisuuksia, mutta työnhaku ei johtanut työpaikan saamiseen.

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija ei menetä työttömyysetuutta eikä sen määrää alenneta, jos työnhakija on hakenut työmahdollisuuksia ja toteuttanut työllistymissuunnitelmaansa, vaikka työpaikkaa ei vielä olisi löytynyt.

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraa muistutus. Jos menettely toistuu, TE-toimisto asettaa seitsemän etuuspäivän karenssin. Jos menettely toistuu toisen kerran, seuraa 14 etuuspäivän karenssi. Tämän jälkeen työnhakija menettää toistaiseksi oikeutensa työttömyysetuuteen.

Ennen työnhakijalle asetettiin 60 päivän karenssi, jos hän jätti hakematta TE-toimiston tarjoamaa työtä. Menettelyn toistuessa työttömyysturvaoikeus lakkasi toistaiseksi.

Työnhakijalle asetetaan 45 päivän korvaukseton määräaika, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy varmasta työpaikasta. Esimerkki: Työnhakija tulee valituksi työpaikkaan, jota hän on hakenut omatoimisesti tai saatuaan työtarjouksen, mutta kieltäytyy sen jälkeen työstä ilman pätevää syytä. 

Aiemmassa mallissa työpaikasta kieltäytyminen ilman pätevää syytä johti siihen, että työnhakijalle asetettiin lähtökohtaisesti 90 päivän korvaukseton määräaika.

Uusi malli tuli voimaan 2.5.2022.

Uudistuksen toimeenpanoa tuetaan muun muassa ohjeistuksella ja koulutuksella. Resurssit muutosten toimeenpanoon ovat olleet TE-toimistojen ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien käytössä jo vuoden 2022 alusta lukien. 

Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa lisätään TE-palvelujen resursseja 70 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä merkitsee asiakaspalvelun vahvistamista noin 1 200 asiantuntijalla. TE-toimistojen vuoden 2019 resursseihin verrattuna lisäys on noin 40 prosenttia.

TE-palvelujen resursseja lisättiin määräaikaisesti koronakriisin aikana. Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin lisäykset ovat pysyviä, joten ne lasketaan suhteessa TE-palvelujen henkilöstöresursseihin niin sanottuna normaaliaikana.

Uusi pysyvä rahoitus pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin kohdennetaan henkilöasiakkaan palveluprosessin järjestämiseen. Näin se tarkoittaa merkittävää lisäystä nimenomaan työnhakijoiden asiakaspalveluun.

Uudistuksessa myös pitkäaikaistyöttömien palveluja tehostetaan. Nykyisten kolmen kuukauden välein järjestettävien haastattelujen lisäksi työnhakijalle järjestetään puolen vuoden välein kuukauden kestävä  tehostettu palvelujakso, jonka aikana järjestetään kaksi täydentävää työnhakukeskustelua. Näiden keskustelujen tavoitteena on ehkäistä työttömyyden pitkittymistä, tarjota työnhakijalle syvennettyä tukea työnhakuun ja työllistymiseen sekä ohjata tarpeellisiin palveluihin.

Jos pitkäaikaistyöttömän palvelutarve sitä edellyttää, hänelle voidaan aina tarjota palveluprosessiin kuuluvien tapaamisten lisäksi ylimääräistä henkilökohtaista palvelua ja tukea.

Osa-aikaisessa työssä (työaika vähintään neljä tuntia viikossa) olevalle työnhakijalle järjestetään alkuhaastattelu ja sen jälkeen työnhakukeskustelu kolmen kuukauden välein. Alkuhaastattelua seuraavat täydentävät työnhakukeskustelut voidaan järjestää työnhakijan pyynnöstä. Tällöin täydentävien työnhakukeskustelujen määrästä voidaan myös poiketa, eli niitä ei välttämättä järjestetä kahden viikon välein.

Jos osa-aikainen työ kestää alle kaksi viikkoa, työnhakijan on lähtökohtaisesti haettava neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan tässä työtä, jossa säännöllinen työaika on enintään 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.

Vähintään kaksi viikkoa kestävässä osa-aikatyössä olevan työnhakijan työllistymissuunnitelmaan tulee sisällyttää kolmen kuukauden tarkastelujakso, jonka aikana työnhakijan tulee hakea yhtä työmahdollisuutta. Hakuvelvollisuuden voi täyttää myös pyytämällä lisätyötä omalta työnantajalta.