Teollinen yhteistyö edistää suomalaista kehitystyötä ja huoltovarmuutta
Teollisen yhteistyön tavoitteet
Teollisen yhteistyön tavoitteena on sotilaallisen maanpuolustuksen, valtion turvallisuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta kriittisen puolustus- ja turvallisuusteollisen
- tuotannon, teknologian ja osaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä
- kansallisen huoltovarmuuden parantaminen ja turvaaminen
Teollisella yhteistyöllä voidaan varmistaa, että hankinnan kohteena olevaan puolustustarvikkeeseen liittyvä huoltovarmuuskriittinen teknologia ja osaaminen ovat puolustusvoimien käytössä myös kriisin aikana ja siihen verrattavissa poikkeusoloissa.
Teollinen yhteistyö voi olla suoraa tai epäsuoraa. Suorasta yhteistyöstä on kyse silloin, kun ulkomaisen ja kotimaisen teollisuuden yhteistyö liittyy hankittavaan järjestelmään; yhteistyöllä voidaan varmistaa, että hankinnan kohteena olevaan puolustustarvikkeeseen liittyvä huoltovarmuuskriittinen teknologia ja osaaminen ovat puolustusvoimien käytössä myös kriisin aikana ja siihen verrattavissa poikkeusoloissa.
Epäsuora teollinen yhteistyö on kyseessä silloin, kun yhteistyön kohteena on valtion keskeisten turvallisuusetujen kannalta tärkeän teknologian ja osaamisen siirto Suomen puolustus- ja turvallisuusteollisuudelle.
EU:n puolustusmarkkinoiden avaaminen kilpailulle
Jäsenvaltioilla on lähtökohtaisesti velvoite kilpailuttaa puolustus- ja turvallisuushankintansa EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin (2009/81/EY) mukaisesti. Tästä periaatteesta voidaan poiketa ainoastaan EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 346 artiklassa määritellyin poikkeuksin, jolloin myös Suomella on oikeus toteuttaa valtion turvallisuuden kannalta keskeiset puolustushankintansa noudattamatta edellä mainitun direktiivin määräyksiä ja toteuttaa hankintansa kansallisin menettelyin. Tällaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa voidaan siten edelleen asettaa teollisen yhteistyön velvoite.
Asetettavan teollisen yhteistyön velvoitteen tarpeellisuus ja laajuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti etukäteen hankintaviranomaisen toimesta ja perusteiden on täytettävä SEUT 346 artiklan edellytykset. Näihin mahdollisiin teollisen yhteistyön sopimuksiin sovelletaan teollisen yhteistyön sääntöjä vuodelta 2012 (tarkennukset 25.4.2013, 1.5.2017 ja 25.6.2018).
Työ- ja elinkeinoministeriön rooli puolustushankintoja koskevassa teollisessa yhteistyössä
Työ- ja elinkeinoministeriö ja sen alainen teollisen yhteistyön toimikunta vastaa teollisen yhteistyön käytännön hallinnoinnista ulkomaisten puolustusvälineiden valmistajien kanssa. Hankintasopimukseen liitettävän teollista yhteistyötä koskevan sopimuksen sopijaosapuolena on kuitenkin puolustusministeriö.
Teollisen yhteistyö toimikunnan puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Tarja Jaakkola. Toimikunnan kokousten käytännön valmisteluista ja teollisen yhteistyön hallintoon liittyvistä kysymyksistä vastaa toimikunnan sihteeristö työ- ja elinkeinoministeriössä. Toimikunnan jäsenet edustavat puolustusministeriötä, ulkoasiainministeriötä sekä työ- ja elinkeinoministeriötä ja se kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa.
Yhteystiedot:
Suomen teollisen yhteistyön toimikunta
Työ- ja elinkeinoministeriö
PL 32, 00023 VALTIONEUVOSTO
fcip(at)tem.fi