Usein kysyttyjä kysymyksiä digitaalisten TE-palvelujen uudistuksesta

Digitaalisten TE-palvelujen uudistuksen tavoitteena on tarjota työnhakijoille ja työnantajille digitaaliset palvelut, jotka vastaavat entistä paremmin heidän tarpeisiinsa ja tekevät asioin-nista sujuvampaa. Osana kokonaisuudistusta luodaan uusi palvelualusta, joka edistää töiden ja tekijöiden parempaa kohtaantoa ja tehostaa työnvälitystä.

Uusilla digitaalisilla TE-palveluilla korvataan vaiheittain asiakkaiden ja asiantuntijoiden asi-ointipalvelut ja TE-toimistojen asiakastietojärjestelmä. Henkilö- ja yritysasiakkaiden sekä asiantuntijoiden asiointipalvelut löytyvät jatkossa Työmarkkinatori-palvelualustalta. 

Työmarkkinatori on työnhakijoiden, työnantajien, työnvälittäjien ja viranomaisten uusi, yhtei-nen, avoin ja maksuton työelämäpalvelu ja kohtaamispaikka. 

Työmarkkinatori korvaa käytössä olevat asiakkaiden ja asiantuntijoiden digitaaliset TE-asiointipalvelut ja TE-toimistojen asiakastietojärjestelmän. Työmarkkinatori otetaan käyttöön vaiheittain. Valtakunnallisen te-palvelut.fi-sivuston käyttö päättyi 2.5.2022 ja sisällöt siirtyivät Työmarkkinatori-palvelualustalle.

Kokonaisuudessaan uudistetut TE-hallinnon tietojärjestelmäpalvelut ovat käytössä vuoden 2024 loppuun mennessä.
Työmarkkinatori

Moderni työnhaku edellyttää toimivia ja nykyaikaisia digitaalisia palveluja. Työnhakijoiden ja työnantajien käytössä olleet TE-verkkopalvelut ovat toiminnallisesti ja teknisesti vanhentu-neet, eivätkä vastaa parhaalla tavalla asiakkaiden moninaisiin palvelutarpeisiin.

Työ- ja elinkeinotoimistojen ja työllisyyden kuntakokeilujen nykyisen asiakastietojärjestelmän (URA-järjestelmä) käyttöikä on päättymässä. Järjestelmä on välttämätöntä korvata uudella asiakastietojärjestelmäkokonaisuudella.

Uudistusta koskevat lait tulivat voimaan 23.5.2022. Uusien digitaalisten palvelujen käyttöön-otto tulee tapahtumaan vaiheittain:

• Työmarkkinatori otettiin käyttöön toukokuussa 2022.
• Ensimmäiset uuden asiointipalvelun toiminnallisuudet otettiin käyttöön maaliskuussa 2023.
• Uudistetut tietojärjestelmäpalvelut ovat kokonaisuudessaan otettu käyttöön vuoden 2024 loppuun mennessä.

Asiakkaat on ohjattu te-palvelut.fi -sivustolta Työmarkkinatorille 2.5.2022 lähtien, ja tietosisällöt on siirretty Työmarkkinatori-palvelualustalle. Työmarkkinatorilta löytyy myös työnhakuprofiilin laatimis- ja julkaisumahdollisuus, joka auttaa töitä ja tekijöitä löytämään toisensa entistä paremmin. 

Uudistus on keskeisiltä osin valmis vuoden 2024 lopussa, jolloin uusi asiakkuudenhallintajär-jestelmä (Asiantuntijan Työmarkkinatori) saadaan TE-toimistojen ja työllisyyden kuntakokeilujen viranomaiskäyttöön. Kun TE-palvelut siirtyvät kunnille vuonna 2025, asiakkuudenhallin-tajärjestelmän käyttö siirtyy uusille työllisyysalueille.

Tällä hetkellä suurin osa työnhakijoista (noin 86 % v. 2021 ja noin 81 % v. 2022) aloittaa työnhakunsa verkkopalvelussa. Sähköistä asiointia hyödynnetään laajasti myös muussa asi-oinnissa. 

Työmarkkinatori on jatkossa digitaalinen kanava viranomaisen tarjoamiin työelämäpalveluihin. Uusien digitaalisten asiointipalveluiden on tarkoitus olla aiempia palveluja helppokäyttöisempiä ja sujuvoittaa asiakkaiden sähköistä asiointia. Sähköisen asioinnin rinnalla säilyy edelleen mahdollisuus käydä asioimassa TE-toimistoissa ja kokeilukunnissa tai ottaa yhteyttä puhelimitse työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukseen (TE-aspa). 

Työmarkkinatorilla on työnhakuprofiilin laatimis- ja julkaisumahdollisuus. Työnhaku on mah-dollista tehdä anonyymina, eikä tiedoista siten käy ilmi henkilön nimi, ikä, sukupuoli eikä etninen tausta. Tämän kaltaisella anonyymilla hakemuksella arvioidaan ainakin joissain tilanteissa olevan työnhakijoiden yhdenvertaisuutta lisäävää vaikutusta.

Sekä työnhakijoiden profiilit että työpaikkailmoitukset perustuvat osaamispohjaiseen tietoon. Tekoälyn avulla työt ja tekijät löytävät toisensa entistä paremmin ja nopeammin. Työnantajat saavat esimerkiksi ehdotuksia potentiaalisista työnhakijoista työnhakuprofiilien perusteella.
Työnhakuprofiilin julkaiseminen Työmarkkinatorilla on yksi toimenpide, jolla työnhakija voi osoittaa uuden asiakaspalvelumallin edellyttämää hakuaktiivisuutta.

Työmarkkinatori-palvelualusta on avoin ja maksuton kaikille yrityksille. Työmarkkinatorin käyttöönoton arvioidaan sujuvoittavan työantajien rekrytointiprosesseja ja edistävän osaavan työvoiman saatavuutta. 

Työmarkkinatorin kohtaanto- ja hakutoiminnallisuuden hyödyntäminen voi helpottaa erityi-sesti rekrytointeja sellaisiin tehtäviin, joihin on vaikea löytää sopivaa työntekijää. Vastaavaa hakutoiminnallisuutta ei ole ollut aiemmin käytössä.

Hakutoiminnallisuus voi tämän lisäksi lisätä välitöntä rekrytointia yrityksissä, sillä jatkossa palvelualustalle kirjautuneet yritykset voivat etsiä saatavilla olevaa työvoimaa työnhakuprofiilien joukosta julkaisematta avointa työpaikkaa koskevaa ilmoitusta. Välittömän rekrytoinnin hyödyntäminen voi vähentää yritysten rekrytointikustannuksia niin ilmoituksen laadinnan, ha-kemusten käsittelyn kuin rekrytointiajan lyhenemisen kautta.

Työtä hakevan henkilön on mahdollista luoda itselleen työnhakuprofiili Työmarkkinatorilla. Työntekijää etsivät työnantajat voivat puolestaan etsiä avoimeen tehtävään sopivia työntekijöitä Työmarkkinatorilla julkaistujen työnhakuprofiilien joukosta. Työmarkkinatorilla on käytössä työnhakuprofiilien ja työpaikkailmoitusten kohtaantoa parantava toiminnallisuus, joka hyödyntää yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettua profilointia.

Kohtaantotoiminnallisuus järjestää työnhakijalle avoimia työpaikkoja koskevat ilmoitukset siten, että työnhakuprofiilissa annettuihin koulutus-, osaamis- ja työtoiveita koskeviin tietoihin parhaiten sopivat ilmoitukset näkyvät työpaikkalistauksessa ensimmäisinä. Työnantajalle puolestaan näytetään alustalla olevia työnhakuprofiileita työnantajan ilmoittamien tietojen perusteella määräytyvässä järjestyksessä.

Kohtaantotoiminnallisuus ei estä työnhakijaa näkemästä mitään alustalle jätetyistä työpaik-kailmoituksista, vaan ainoastaan järjestää ilmoituksia hakijan antamien työnhakuprofiilissaan antamien tietojen perusteella ja luo näin personoidun listauksen avoinna olevista työmahdol-lisuuksista tai työpaikkailmoitukseen parhaiten sopivista työnhakuprofiileista. 

Kohtaantotoiminnallisuuden käyttäminen ei luo työnhakuprofiilin laatijalle oikeusvaikutuksia, eikä profiilin laatijalla ole esimerkiksi velvollisuutta hakea kohtaantotoiminnallisuuden suosittelemia työpaikkoja.

Tällä hetkellä sähköistä asiointia hyödynnetään laajalti TE-palvelujen käytössä, esimerkiksi työnhakijaksi ilmoittautumisessa. Työmarkkinatorin lähivuosien kehitystyön myötä digitaalisten palvelujen tarjonta ja asiakaslähtöisyys tulevat paranemaan entisestään.

Kaikille TE-palvelujen asiakkaille digitaalinen asiointi ei ole kuitenkaan mahdollista tai he eivät halua käyttää sitä. Asiakkailla on edelleen mahdollisuus asioida TE-toimiston tai työllisyyden kuntakokeilun toimipisteessä tai hyödyntää valtakunnallisia neuvontapalveluja. Neuvontapalvelut tarjoavat henkilöasiakkaille, työnantajille sekä yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille apua puhelimessa ja chatin välityksellä.

Työmarkkinatori: Valtakunnalliset neuvontapalvelut

Uudistus tuo parannuksia työnhakua tukevien tietojärjestelmien integraatioon, tekoälyn hyö-dyntämiseen ja kohtaantoteknologiaan sekä välittömään rekrytointiin.

Vaikutusmekanismi 1: Järjestelmäintegraatio. Kun työvoimavirkailijan ja henkilöasiakkaan käytössä olevat tietojärjestelmät ja näkymät yhdistetään, helpottuu kommunikointi ja erityisesti puhelinneuvonta. Palveluprosessi sujuvoituu ja perusasioihin liittyvä neuvonta ja käsittelyajat nopeutuvat. Tällä voi olla välillinen vaikutus siihen, että virkailijan työpanosta voidaan kohdentaa enemmän varsinaiseen työnhakuun ja sen tukeen liittyviin kysymyksiin, kun palveluprosessin tekninen alusta asiakkaan ja virkailijan välillä on näkymältään yhteneväinen. Työttömien työnhakijoiden osalta potentiaalia on työttömyysjaksojen keston lyhentymiseen.  Tämä osa vaikutuksesta kohdentuu ensisijaisesti henkilöasiakkaiden palveluun.

Vaikutusmekanismi 2: Kohtaantoteknologian parantaminen. Työmarkkinatorin tekoälyyn perustuvat hakutoiminnallisuudet parantavat työnvälitykseen ja ylipäätään kohtaantoon liittyvää teknologiaa. Tämä vaikutus jaetaan 1) avointen työpaikkojen täytön ja rekrytoinnin tehostumiseen sekä toisaalta 2) välittömään rekrytointiin. Näissä on kyse erilaisesta mekanismista, koska avointen työpaikkojen täytön ja rekrytointiajan lyheneminen merkitsee avoimiin työpaikkoihin sisältyvän potentiaalisen työllisyyden laajempaa käyttöön ottamista ja välitön rekrytointi ilman avoimiksi julkaistua työpaikkailmoitusta tapahtuvan kysynnän ja tarjonnan kohtaannon paranemista.

Vaikutusmekanismi 3: Välitön rekrytointi. Tällä työnvälitysteknologian parannuksesta seuraavalla muutoksella voi olla rekrytointiprosessia nopeuttavia vaikutuksia, mikä sinällään lisää lievästi työllisyyttä. Profiilien seuraaminen antaa mahdollista rekrytointia ajattelevalle työnantajalle markkinatietoa hakijoiden osuvuudesta juuri työnantajan aikomaan rekrytointiin. Avoimen työpaikan ilmoittaminen, lisätietojen antaminen, hakemusten käsittely, haastattelut ja mahdolliset työtestit, ovat työintensiivisiä ja aikaa vieviä vaiheita rekrytointiprosessissa. Erityisesti kiireellisyys voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon välitöntä hakijoiden profiilien kautta tapahtuvaa ja yhteydenottoihin perustuvaa rekrytointia ilman avointa työpaikkaa tullaan toteuttamaan. Tähän vaikuttaa myös markkinatilanne ja työmarkkinoiden kireys.

Uudistuksella on vahvat rajapinnat hankkeisiin, joissa uudistetaan kansainvälisen rekrytoinnin ja kotoutumisen digitaalisia palveluja. Näin pidetään huolta, että prosessit ovat sekä työnhakijan ja työnantajan että viranomaisen kannalta yhdenmukaisia, sujuvampia ja kustannustehokkaampia.

Digitaalisten TE-palvelujen uudistuksen työllisyysvaikutukset liittyvät työ- ja elinkeinoministeriössä tehtyjen laskelmien perusteella erityisesti julkisen työnvälityksen kohtaannon parantumiseen. Kohtaannon tehostuminen voi liittyä avoinna olevien työpaikkojen avoinna olon keston lyhentymiseen tai työnantajan koko rekrytointiprosessin keston lyhentymiseen. Tämä merkitsee sekä täyttämättömiin työpaikkoihin sisältyvän potentiaalisen työllisyyden nykyistä laajempaa käyttöönottoa että suoran, ilman avointa työpaikkaa tapahtuvan rekrytoinnin yleistymistä julkisessa työnvälityksessä.

Uudistuksen keskeisin vaikutusmekanismi liittyy Työmarkkinatorin uudenlaiseen tekoälyä hyödyntävään kohtaantotoiminnallisuuteen, joka nopeuttaa ja sujuvoittaa sekä henkilöasiakkaalle sopivien työpaikkojen että työnantajalle sopivien työnhakijoiden etsintää. 

Potentiaalista työllisyyttä (= avoinna olevien vakanssien määrä x niiden kesto) olisi vuonna 2019 voitu kohtaantotoiminnallisuuden johdosta saada käyttöön noin 200–1 200 henkilöä ja vuoden 2020 tasossa hiukan vähemmän. TEM:n arvioiden mukaan työllisyysvaikutuksia voidaan pitää merkittävinä, koska teknologian vaikutus kohtaantoon on varsin pysyväisluonteinen ja vaikutukset kumulatiivisia (esimerkiksi 10 vuoden kumulatiivinen työllisyysvaikutus 2000–12 000 henkilöä). Työllisyysvaikutuksia koskeviin arvioihin liittyy kuitenkin joukko epä-varmuustekijöitä, joiden vuoksi edellä mainittuja laskelmia on pidettävä suuntaa-antavina. Julkisen talouden vaikutukset on arvioitu 700 lisätyöllisen perusteella.

Digitaalisten TE-palvelujen uudistus ei valmistuttuaan lisää valtion menoja. Uuden järjestel-mäkokonaisuuden kehittäminen vaatii kuitenkin rahoitusta. Pääosin työ- ja elinkeinopalvelujen digitalisaatio -hanke (TE-Digi-hanke) valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä, mutta järjestelmän kehittäminen ja päivittäminen jatkuu sen jälkeenkin. Hankkeessa kehitetään yhteinen ja keskitetty järjestelmä uusille työllisyysalueille, jolloin kustannussäästöjä tulee siitä, etteivät alueet joudu luomaan omia digitaalisia järjestelmiään.

Kokonaisuudessaan tietojärjestelmän uusimisen ja uuden palvelualustan kehittämisen ja käyttöönoton arvioidaan vuosien 2016–2024 osalta maksavan noin 98,7 miljoonaa euroa.

Työmarkkinatoria on kehitetty laajassa yhteistyössä käyttäjien ja yhteistyökumppanien kanssa. Yhteiskehittämistä tehdään vuorovaikutteisesti tapaamisissa, verkkotyötiloissa ja hyödyntämällä saatua palautetta.