Olemme Suomessa nopeasti toipumassa koronan aikaisesta kriisistä ja talous on elpynyt hyvin. Tämä näkyy myös siinä, että meillä on entistä enemmän kysyntää osaavalle työvoimalle – tarpeet tosin vaihtelevat voimakkaasti niin alue- kuin alakohtaisesti. On selvästi aloja, joissa meillä on kohtaanto-ongelmaa, esimerkiksi ravintola-alan työntekijöistä moni on vaihtanut alaa koronan tuoman epävarmuuden seurauksena.

Samalla meillä on edelleen paljon ihmisiä, jotka etsivät kuumeisesti töitä, vaikka tuoreimmat työllisyysluvut kertovatkin hallituksen politiikan purevan työttömyyteen. Saan viikoittain yhteydenottoja kansalaisilta, jotka kertovat tehneensä pitkän työuran, kouluttautuneensa aktiivisesti ja työttömyyden kohdatessa päivittäneensä osaamistaan, vaikka ikää on kertynyt. Silti heitä ei kutsuta edes haastatteluihin. Toisaalta yhteydenottajien joukossa on paljon vastavalmistuneita nuoria, jotka ovat valmiita ottamaan monenlaista työtä vastaan, mutta esteeksi nousee työkokemuksen puute.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on johdollani valmisteltu monia uusia toimia, joilla edistetään osaavan työvoiman saatavuutta ja parannetaan työllisyyspalveluita. Merkittävin valmisteilla oleva toimenpide on TE2024-uudistus, jossa työ- ja elinkeinopalvelut siirretään vuoden 2024 alussa kuntien järjestämisvastuulle.

Hallitus joutuu korjaamaan ongelmia, jotka ovat syntyneet vuosien saatossa

Sanna Marinin hallitus joutuu korjaamaan ja ratkomaan ongelmia, joita työmarkkinoilla on pidemmällä ajalla syntynyt. Sosiaali- ja terveyspalveluiden työvoimapula on esimerkiksi kehittynyt vuosien saatossa ja siihen olisi pitänyt pystyä puuttumaan jo paljon aikaisemmin. Tietoa on ollut käytössä, mutta se ei riitä, jos se jää hyllyyn pölyttymään. Nyt hallitus päätti budjettiriihessä käynnistää STM:n johdolla poikkihallinnollisen ohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.

Tutkimukset antavat meille runsaasti tietoa siitä, millaisia esteitä kohtaannon tehostamiselle on. Tarvitsemme enemmän alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, monialaista tukea työnhakijoille, sekä osaamisen tunnistamisen kehittämistä. Tarvitsemme jatkuvan oppimisen tukemista sekä laadukkaampaa työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointitietoa. Tarvitaan myös sekavan palvelujärjestelmän selkiinnyttämistä sekä kunnolliset resurssit tehdä yksilöllistä ja vaikuttavaa asiakastyötä.

Työhakijoille tarjotaan aiempaa yksilöllisempää palvelua

Kaikkeen tähän hallitus on etsinyt ratkaisuja ja tehnyt päätöksiä. Haluan, että osaamme ottaa oppia myös muilta, kuten Pohjoismaista. Työnhakijat tulevat saamaan aiempaa yksilöllisempää palvelua ns. niin sanotun pohjoismaisen työvoimapalvelumallin avulla, jossa TE-palveluiden resursseja lisätään merkittävästi ensi vuodesta alkaen. Uudesta mallista annetaan hallituksen esitys eduskunnalle tänä syksynä. Käynnissä olevien kuntakokeilujen avulla luomme toimintamalleja, joilla voimme tukea TE-palveluiden siirtämistä paikallistasolle, entistä lähemmäs asiakkaita ja alueen elinkeinoelämää.  

Hallitus tukee työperäistä maahanmuuttoa yritysten työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Nopeutamme työperäisen maahanmuuton prosesseja samalla huolehtien ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnasta. Suomen työmarkkinoilla pitää toimia Suomen pelisääntöjen mukaan. Samalla meidän pitää petrata siinä, kuinka tunnistamme ja tunnustamme meille muualta töihin tulevien osaamisen. Hallituksen budjettiriihessä tähän päätettiin kiinnittää erityistä huomiota. 

Osatyökykyisten osallistumista työmarkkinoille tuetaan valtion uudella erillistehtäväyhtiöllä, josta myös annetaan esitys eduskunnalle tänä syksynä. 

Teemme tiiviistä yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Toimintansa aloittava jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus tukee entistä paremmin osaamisen vahvistamista ja työmarkkinoiden tarpeiden ennakointia pidemmällä aikavälillä.

Hyvinvointivaltion turvaaminen vaatii merkittäviä panostuksia osaamiseen

Kohtaantoa ei tehosteta yhdessä yössä, eikä sellaista varmasti odotetakaan. On kuitenkin selvää, että hyvinvointivaltion turvaaminen tuleville sukupolville vaatii merkittäviä panostuksia osaamiseen, sen ylläpitämiseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä työelämän laadun kehittämiseen. En myöskään pidä esityksiä työttömyysturvan heikentämisestä perusteltuina tilanteessa, jossa erityisesti korona on ajanut monia työikäisiä yli vuoden työttömyyteen tehtävistä, joissa työttömyyden uhka ei ollut millään lailla todellinen.

Kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa tarvitaan niin julkisen vallan tukea kuin elinkeinoelämän toimia, sillä hallitus ei voi rekrytoida yritysten puolesta. Toivoisin, että myös yritykset ja elinkeinoelämä miettisivät, millaisin toimin ne voivat tukea avoimien työpaikkojen täyttymistä, vaikka nuoren hakijan työkokemus olisi vähäisempi. Meillä on myös hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka hyödyntävät esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tai muuten kouluttavat osaajia omiin spesifeihin tarpeisiinsa. Kilpailukykyisen palkan lisäksi hyvillä työoloilla on suuri merkitys sille, mille alalle aktiivisesti hakeudutaan. Näitä keskusteluja käyn vielä syksyn aikana alakohtaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa. 
 

Tuula Haatainen, työministeri