Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistus on herättänyt paljon julkista keskustelua. On pohdittu onko suurten kaupunkien merkitys Suomen kilpailukyvylle otettu riittävällä tavalla huomioon. Kysytään jopa olemmeko rakentamassa maakuntien vai kaupunkien Suomea. Huoli on turha.

Kaupunkien merkitys talouskasvun ja työllisyyden vetureina on aivan kiistaton. Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa. Kaupungit tarjoavat korkeaa osaamista, monipuoliset työmarkkinat ja vetovoimaiset puitteet uudistumishaluisille yrityksille. Ne ovat innovaatioiden kehittämisen alustoja, joissa uusia palveluja ja tuotteita testataan todellisessa ympäristössä. Kaupunkien voimakas start up –kulttuuri synnyttää työpaikkoja. Suuret kaupungit myös satsaavat huomattavia resursseja alueensa elinvoimaisuuteen. Kaupungit toimivat linkkinä kansainvälisille markkinoille. Tästä kaikesta hyötyvät myös ympäröivät alueet.

Maakuntauudistus ei ole työ- ja elinkeinoministeriölle hallintouudistus vaan palvelu-uudistus. TE-toimistojen palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistetään kasvupalveluksi. Näihin kuuluu rekrytointi- ja osaamispalveluja, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä tukevia palveluja sekä innovaatioiden kehittämisedellytyksiä ja kansainvälistymistä parantavia palveluja. Sote-palveluja ja työllisyyspalveluja yhdistämällä on mahdollista palvella esimerkiksi vaikeasti työllistyviä ihan uudella tavalla. Tämä tarkoittaa parempia palveluja työnhakijoille ja yrityksille ja siten kasvua maakuntiin ja Suomeen.

Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistus on mahdollisuus kaikille mukana olijoille. Kaupungit hyötyvät uudistuksesta varmasti. Ne saavat uusista maakunnista kumppanin alueen elinvoiman kehittämiseen. Kunnat, yksityiset yritykset ja yhdistykset voivat tuottaa maakunnallisia kasvupalveluita ja palvella asiakkaita. Kunnilta ei viedä tehtäviä tai resursseja pois. Päinvastoin, kuntien aktiivisen elinkeinopolitiikan rooli vahvistuu.

Maakunta ei menesty ilman keskuskaupunkinsa menestystä. Toisaalta keskuskaupunki tarvitsee tuekseen ympäröivät alueet ja niiden potentiaalin. Kunnat voivat jatkossa vaikuttaa laajemmin maakunnallisten kasvupalvelujen tuottajina. Rakennamme siis maakuntien ja kaupunkien Suomea, emme joko tai.

Kasvupalvelu-uudistuksen lisäksi haluamme uudistaa valtion ja kaupunkien vuoropuhelua ja nostaa sen uudelle tasolle. Outi Mäkelän ja Sari Sarkomaan Helsingin Sanomissa 24.9. ehdottaman kaupunkipoliittisen selonteon antaminen eduskunnalle on vähintäänkin harkinnan arvoinen ajatus.

Kaupunkien ja valtion välillä tulee joka tapauksessa jatkossakin olemaan suora kumppanuus. Yhteistyö voi olla sopimusmenettelyjä kuten nykyiset maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset, tai vapaamuotoisempaa yhteistoimintaa. Monet nykyiset yhteistyöohjelmat tuottavat kasvua koko maahan. Esimerkkinä voi mainita poikkihallinnollisen Talent Boost-ohjelman, jolla valtio tukee kaupunkeja kansainvälisten osaajien houkuttelussa ja Visit Finland –ohjelman, joka tukee mm. kaupunkifestivaalien ja tapahtumien tuotteistamista ja markkinointia ulkomaalaisille matkailijoille.

Hallituksen käynnistämä ja ympäristöministeriön koordinoima kestävän kaupunkikehityksen ohjelma tukee kaupunkien omaa toimintaa kohti kestävää kehitystä. Keskeistä on tulevaisuuden energia, älykkäät vihreät ratkaisut, liikkuminen, kiertotalous, vähähiilinen rakentaminen ja infrastruktuuri. Suomi voi olla edelläkävijä näissä ratkaisuissa.  Sen lisäksi, että edistämme kestävää kaupunkikehitystä omassa maassamme, voimme luoda kasvua uuden tätä palvelevan liiketoiminnan ja siihen liittyvän viennin avulla.

Työ- ja elinkeinoministeriö on kestävän kasvun ministeriö. Tavoitteenamme on synnyttää kasvua, työtä ja liiketoimintaa Suomen ja suomalaisten vahvuuksien varaan. Kasvupolitiikka koskee kaikkia julkisen sektorin toimijoita. Pienenä kansakuntana pärjäämme vain, jos kykenemme hyödyntämään koko maan resurssit tehokkaasti, kestävästi ja uudistavasti.

Olemme vakuuttuneita, että kasvupalvelu-uudistuksella sekä kaupunkien, uusien maakuntien ja valtion yhteistyöllä löydämme vaikuttavimmat keinot edistää kestävää kasvua ja hyvinvointia. Näin pieni maa voi saavuttaa tehokkuutta ja - siinä sivussa - myös kansainvälistä etumatkaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä
Työministeri Jari Lindström
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen