Kausityöntekijät ovat suurin Suomessa työssä käyvien ulkomaalaisten ryhmä. Heistä iso osa käy töissä maatiloilla, joissa työsuhteet ovat lyhyitä. Työntekijät ovat yleensä nuoria ja monet ensimmäistä kertaa ulkomailla.

Työntekijöiden ja työnantajien välistä kommunikointia vaikeuttaa kielitaidon puutteellisuus molemmin puolin. Kun kausityöntekijöiden Suomeen tuloon yleensä liittyy myös erilaisia välikäsiä lähtömaassa, kausityöntekijöiden tietämys työmarkkinoiden pelisäännöistä ja omista oikeuksistaan Suomessa voi olla hyvinkin heikoissa kantimissa.

Tämän vuoksi kausityöntekijöiden tietoisuutta omista oikeuksistaan pyritään parantamaan jakamalla heille erilaista infomateriaalia, jota työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut yhdessä sidosryhmien kanssa. Netissä oleva yleistieto ei kuitenkaan auta, kun yksittäinen kausityöntekijä ajautuu ongelmiin tai jos ilmenee erityinen tiedontarve.

Osalle kausityöläisistä ei ole tehty edes työsopimusta

Näitä tilanteita varten työ- ja elinkeinoministeriö hankki kesäksi 2021 Rikosuhripäivystykseltä venäjänkielisen neuvontapalvelun. Maatiloilla satoa korjaavat ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat valtaosin venäjänkielisiä tai ainakin venäjää osaavia. Palvelu oli kokeiluluonteinen ja siihen sai puhelinsoiton lisäksi yhteyden viestisovelluksilla. Monellakaan kau-sityöntekijällä kun ei ole ladattuna saldoa suomalaiselle prepaid-liittymälleen.

Luottamuksellinen palvelu oli tarkoitettu erityisesti niille ulkomaalaisille työntekijöille, jotka epäilivät tulleensa hyväksikäytetyiksi työssään. Lailliset työajat sekä minimipalkkaus olivat useille tuntemattomia.

Harva yhteyttä ottaneista tiesi työsuhteeseensa sovellettavasta työehtosopimuksesta, saati siitä mitä se sisälsi. Usein heille ei ollut tehty edes varsinaista työsopimusta. Teollisuusliitto on laatinut kausityöntekijöille suunnatun infomateriaalin työehdoista usealla kielellä, mutta materiaali ei ollut tavoittanut soittajia.

Kausityöläisten kotimaissa toimivat välittäjät voivat vetää välistä

Palveluun yhteyttä ottaneet kausityöntekijät kertoivat useammissa tapauksissa myös ongelmista heidän kotimaassaan rekrytoinnin hoitaneen välittäjän kanssa. Vaikka työnvälitysmaksut on Suomessa kielletty, on niiden perimistä lähtömaassa erittäin vaikeaa valvoa.

Soittajat kertoivat ongelmista myös heidän kotimaastaan tulevien työnjohtajien kanssa. Työnjohtajat ovat maatiloilla usein ainoita, jotka pystyvät kielitaitonsa vuoksi kommunikoimaan suoraan työnantajan kanssa, minkä vuoksi työnantajalta tuleva tieto suodattuu työnjohtajien kautta. Tämä aiheuttaa pahimmillaan ongelmia sekä työnantajalle että työntekijälle, jos työnjohtaja esimerkiksi päättää vaatia provisiota työntekijöiden palkasta.

Kielitaidottoman kausityöläisen on vaikea saada apua yksin

Osa yhteydenotoista ei koskenut varsinaista hyväksikäyttöä. Ensimmäistä vuotta voimassa oleva lainsäädäntö, joka mahdollistaa kausityöntekijälle työantajan vaihtamisen kesken kautta, oli monille vielä tuntematon. Kielitaidottomien työntekijöiden oli vaikeaa yksin vaihtaa työnantajaa.

Ongelmallisia olivat myös ne tilanteet, joissa työntekijällä ja työnantajalla tuli riitaa ja työntekijän käskettiin poistua tilalta, mutta hän oli rahaton ja vailla uutta paikkaa, minne mennä ja paluulippu kotiin oli vasta pitkän ajan päästä. Tällaiset tilanteet kuvaavat sitä tukalaa asemaa, joka Suomessa kausityössä olevalla kielitaidottomalla työntekijällä voi olla.

Ongelmia työntekijöille aiheuttivat myös esimerkiksi verokorttien myöhästymiset sekä epäselvyydet liittyen koronakaranteeneihin sekä työskentelyyn niiden aikana. Harvalla viranomaisella oli palvelua muilla kuin kotimaisilla kielillä, mikä rajoitti joissain tapauksissa mahdollisuuksia ottaa yhteys suoraan viranomaiseen.

Ylipitkiä työpäiviä ja vakavia puutteita palkkauksessa

Kysyntä osoitti, että venäjänkieliselle neuvontapuhelimelle oli tarvetta. Yhteydenottoja tuli kesän aikana 62. Moni yhteydenotoista koski useampaa henkilöä, joten palvelun piirissä oli yhteensä 142 henkilöä.

Rikosuhripäivystys on avustanut viiden rikosilmoituksen tekemistä, jotka koskevat 40 työntekijää. Työsuojeluviranomaisille on tehty kuusi tarkastuspyyntöä ja useita konsultaatioita soittajien puolesta. Useimmat ilmoituksista ovat koskeneet ylipitkiä työpäiviä, vapaapäivien puutetta ja joskus vakaviakin puutteita palkkauksessa.

Rikosuhripäivystys on sopinut Aluehallintovirastojen kanssa kesän kokemusten arvioinnista. Puhelinneuvontapalvelun jatkosta päätetään näiden kokemusten perusteella työ- ja elinkeinoministeriössä. Myös muita toimia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi on valmistelussa.

Pia Marttila, koordinoiva erityisasiantuntija, Rikosuhripäivystys
Olli Sorainen, hallitusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö