Nuorten matalan kynnyksen palvelupisteiden, Ohjaamojen, verkostoa on rakennettu vuodesta 2015. Verkosto kokoaa yhteen eri alojen ammattilaisia siten, että nuori saa tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta asiakaslähtöisesti ja nopeasti. Ohjaamojen tavoitteena on myös selkeyttää nuorten näkökulmasta sangen pirstaleista palvelujärjestelmää.

Monilla alueilla vakiintunut Ohjaamo-toiminta on kerännyt vuosien varrella runsaasti hyvää palautetta, ja sen toimivuus on todennettu myös tutkimuksissa. Toiminnan vaikuttavuutta arvioineen tutkimuksen mukaan moniammatillista tukea tarvitsevaa nuorta pystytään Ohjaamoissa palvelemaan kokonaisvaltaisesti ja nopeasti. Ohjaamoissa asioinut nuori päätyi työllistymistä edistäviin palveluihin noin kahdeksan viikkoa nopeammin kuin verrokkiryhmään kuulunut nuori.

Ohjaamo-verkostossa kehitetyistä hyvistä käytännöistä on tärkeää pitää kiinni, kun valmistellaan nuorten palveluihin liittyviä uudistuksia kuten työllisyyden kuntakokeiluja.

Ohjaamoissa eri toimijoiden yhteistyötä on kehitetty pitkäjänteisesti

Kun Ohjaamojen toimintamallia käynnisteltiin, käytiin keskustelua jopa siitä, kenen kahveja taukohuoneessa juodaan ja kenen kahvinkeitintä käytetään. Tästä on tultu todella pitkälle. Nyt verkostoon kuuluu 65 Ohjaamoa, joiden asiantuntijoista noin puolet tulee kunnista, neljännes TE-toimistoista ja loput Kelasta, järjestöistä ja erilaisista hankkeista. Verkosto on hyvä esimerkki siitä, että palveluiden pitkäjänteinen yhteiskehittäminen on mahdollista, mutta yhteisen ymmärryksen rakentaminen vaatii työtä.

Ohjaamoista noin puolet toimii kuntien nuorisotoimen alla ja hieman vajaa puolet kuntien työllisyyspalveluiden. Vaikka osalle Ohjaamoista hallinnollinen koti on löytynyt työllisyyspalveluista, Ohjaamojen ydin ei ole pelkästään työllistyminen, vaan kokonaisvaltainen kohtaaminen. Tavoitteena on, että nuoren ymmärrys oma tilanteestaan ja tarpeistaan vahvistuu. Tämä vaatii sen, että sektoreittain organisoituneet toimijat ymmärtävät toistensa roolit nuoren elämässä.

Palveluja kehitetään nuorten tarpeiden ja kokemusten pohjalta

Asiat, joiden takia nuoret tulevat Ohjaamoihin, vaihtelevat työllistymisestä koulutukseen, hyvinvointiin ja terveyteen.

Ohjaamoiden toiminnan kehittäminen on perustunut asiakkaiden kokemuksiin palvelusta. Asiakkaiden elämäntilanteiden kartoituksen yhteydessä on havaittu, että vaikka suurella osalla nuorista asiat ovat hyvin, useilla Ohjaamoissa asioineilla nuorilla on haasteita elämän eri osa-alueilla. Siksi avun etsiminen erillisistä organisaatioista ei olisi välttämättä helppoa. Ohjaamot ovatkin saaneet nuorilta laajalti kiitosta kynnyksettömyydestä ja leimaamattomuudesta. On tärkeää, että palvelu lähtee asiakkaiden lähtökohdista.

Työllisyyden kuntakokeiluissa kannattaa hyödyntää Ohjaamojen vahvuuksia

Vuoden alussa käynnistyvät työllisyyden kuntakokeilut vaikuttavat Ohjaamo-verkostoon. Yli 40 Ohjaamossa työllisyyspalvelut tulevat TE-toimiston sijaan kokeiluun osallistuvalta kunnalta. Toisaalta yli 20 Ohjaamossa mikään ei muutu, ja työllisyyspalvelut tulevat jatkossakin TE-toimistoista.

Työllisyyden kuntakokeilujen valmistelussa ja toteuttamisessa kannattaa hyödyntää Ohjaamojen oppeja muun muassa monialaisuudesta. Valtion ja kuntien resursseja on Ohjaamoissa yhdistetty tukemaan nuorten hyvinvointia sekä koulutukseen ja työhön siirtymistä. Tätä mallia kannattaa jatkaa ja mahdollisesti laajentaa myös vanhempiin ikäryhmiin.

Koska Ohjaamoista ei ole erikseen säädetty lailla, on niiden toimintaa ollut tarkoituksenmukaista määritellä tarkemmin. Tätä varten luotiin hyvin laajassa keskustelussa yli 100 asiantuntijan kesken asiakirja Ohjaamon perusteista. Ohjaamojen kehittämistoimet, kuten kannustinmalli, kohdistuvat jatkossa asiakirjassa määriteltyihin palveluihin.

Ohjaamojen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että moniammatillisuus säilyy ja pikemminkin vahvistuu jatkossa. Samalla on huolehdittava riittävistä resursseista toiminnan kehittämiseen ja vertaisoppimiseen.

Ohjaamoiden työssä tarvitaan jatkossakin niin työllisyyspalveluita, koulutuspalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluita kuin myös nuorisotyötä. Edellisten lisäksi myös järjestöillä ja yrityksillä voisi olla nykyistä selvästi merkittävämpi rooli nuorten matalan kynnyksen palveluiden kehittämisessä. Nuoria ei saa jättää yksin, ja vain yhdessä pystymme ottamaan nuoresta kopin.

Johtava asiantuntija Janne Savolainen ja erityisasiantuntija Minna Ylikännö, työ- ja elinkeinoministeriö