Suomella on valtavasti potentiaalia nousta alustatalouden ja tekoälyn huippumaaksi. Eräiden arvioiden mukaan Suomella olisi Yhdysvaltojen jälkeen parhaat mahdollisuudet hyötyä tekoälyn murroksesta.

Tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen on yrityksille tärkeä kilpailukykytekijä. Tekoälyn avulla julkisia palveluja voidaan tuoda nykyistä paremmin ihmisten saataville ja tuottaa niitä aiempaa tehokkaammin.

Keväällä asettamani tekoälyn ohjausryhmä luovutti juuri väliraporttinsa toimenpide-ehdotuksineen. Voin ilokseni todeta, että ohjausryhmä on esityksessään hyvin konkreettinen.

Tekoälyn sovellukset ovat kiistatta tulevaisuuden menestystekijöitä, ja ne koskettavat jo nyt kaikkia toimialoja ja kaikkia suomalaisia. Ei ole liioiteltua sanoa, että hyvinvointimme riippuu paljon siitä, miten suomalaisyritykset onnistuvat tekoälyn hyödyntämisessä.

Tekoäly muuttaa perustavanlaatuisella tavalla työelämää, mutta sama on tapahtunut ennenkin. Menneinä aikoina lähdettiin sankoin joukoin savottaan. Nyt metsässä työskentelee harvesteri kuljettajineen. Tekoäly on uusi työtoveri, joka helpottaa ihmisten tekemää työtä.

Ymmärrän, että ihmisillä on huolia liittyen työelämän muutokseen. Tekoälyn kielteisiin vaikutuksiin työmarkkinoilla on vastattava politiikan keinoin. Tarvitaan muutosturvan kehittämistä tukemaan uudelleen työllistymistä, kun teknologian kehittyessä osa työtehtävistä katoaa. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen on keskeinen kysymys tekoälyajassa.

Valtion rooli on luoda edellytyksiä tekoälyn hyödyntämiseen. Valtion on pidettävä huolta, että lainsäädäntömme tai rakenteemme mahdollistaa menestyksen tekoälyajassa.  Lisäksi tarvitaan investointeja osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Tekoälyn soveltaminen ottaa koko ajan askeleita eteenpäin myös julkisella sektorilla. Maahanmuuttovirasto on ottanut pilottikäyttöön robotin, joka vastaa puhelinpalvelussa asiakkaiden kysymyksiin englanniksi muun muassa hakemuksen käsittelytilanteesta. Viraston tavoitteena on vähentää robotiikan avulla ihmistyönä tehtyä puhelinpalvelua radikaalisti muutamassa vuodessa.

Terveydenhuollossa on monia mahdollisuuksia soveltaa tekoälyä helpottamaan ammattilaisten työtä ja parantamaan ihmisten hyvinvointia. Lastenklinikalla on toteutettu IBM:n Watson-keinoälyyn perustuva hanke, jossa testattiin keinoälyohjelmaa keskosten verenmyrkytysten tunnistamisessa ennen myrkytyksen varsinaista alkua. Keinoäly tekee diagnoosin nopeammin kuin lääkäri. Ennakoiva tieto verenmyrkytyksestä olisi iso edistysaskel keskosten hoidossa. Muutamankin tunnin aikaero lääkityksen aloittamisessa voi näissä tilanteissa olla merkittävä.

Tekoäly ja alustatalous olivat päivän teemoja työ- ja elinkeinoministeriön, valtioneuvoston ja Tekesin järjestämässä kutsuseminaarissa maanantaina 23.10.2017. Päivän alustuksissa ja asiantuntijadialogeissa käsiteltiin tekoälyn, alustatalouden, lohkoketjuteknologian ja robotiikan mahdollisuuksia Suomen elinkeinoelämälle. Tapahtuma keräsi Finlandia-talolle 1 200 osallistujaa, 500:stä yrityksestä.

Toivon, että tämä laaja seminaari toimi sysäyksenä keskustelun syventymiselle ja jatkumiselle.

Mika Lintilä, elinkeinoministeri, työ- ja elinkeinoministeriö

tekoalyaika.fi