Ensimmäinen nuorten matalan kynnyksen palvelupiste Ohjaamo perustettiin vuonna 2015, ja nyt toiminnassa on kaikkiaan 70 Ohjaamoa ympäri maan. Ohjaamot ovat olemassaolonsa aikana kokeneet useita eri sektoreiden uudistuksia, jotka kaikki ovat vaikuttaneet ja muovanneet toimintaa. Nyt keskustellaan eritoten siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja työllisyyspalveluiden siirto paikallistasolle vaikuttavat Ohjaamoiden organisoitumiseen.

Vuoden 2020 lopussa avasimme blogikirjoituksella Ohjaamoiden kuulumisia. Nyt vuoden 2021 lähestyessä loppua ovat työllisyyden kuntakokeilualueiden Ohjaamot toimineet puoli vuotta osana tai yhteistyössä kokeiluun osallistuvien kuntien kanssa. Monenlaista kokemusta on ehtinyt kertyä, ja keskustelu kokemuksista jatkuu vilkkaana. Onkin taas aika tarkastella Ohjaamoiden tilannetta ja tulevaa. Hyvän taustan tarkastelulle antavat 13–14.10.2021 vietettävät vuotuiset Ohjaamopäivät.

TE-palvelut 2024 -uudistus tarjoaa mahdollisuuden kehittää Ohjaamo-toimintaa oman alueen tarpeisiin

TE-palvelujen uudistuksen lähtökohtana on, että kunnalle siirretään työllisyydenhoidon palvelut mahdollisimman laajasti. Käytännössä palvelut tulisivat monin paikoin olemaan useammasta kunnasta muodostuvan yhteistoiminta-alueen vastuulla, koska vähimmäisvaatimuksena olisi 20 000 henkilön työvoimapohja. Palvelujen mukana kuntien kannettavaksi siirtyisi aiempaa suurempi osuus työttömyysturvan rahoituksesta. Jotta kunnat voisivat vaikuttaa toteutuvaan rahoitusosuuteensa, niille annettaisiin samalla vapautta järjestää ja tuottaa työllisyyttä edistävät palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla. 

Uudistuksen myötä myös Ohjaamo-toiminnan järjestämisen valta ja vastuu siirtyvät entistä selkeämmin kunnille, kuten meneillään olevissa työllisyyden kuntakokeiluissa on jo tapahtunut. Ohjaamoille on luotu yhteiset valtakunnalliset raamit, mutta nyt ja jatkossa on paikallisesti ja alueellisesti käytävä keskustelu Ohjaamon tavoitteesta ja toiminnan organisoitumisesta. Yhteisesti valmistellut Ohjaamon perusteet -dokumentti kuvaa kuitenkin edelleen varsin osuvasti Ohjaamojen ydintä. Dokumenttia käytetään edelleen yhteisen käsityksen muodostamisen pohjana.

Ohjaamoiden kannalta keskeiset nuorisotyön ja koulutuksen sektorit ovat kuntien vastuulla. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää Ohjaamo-toimintaa vastaamaan entistäkin vahvemmin alueellista ja paikallista tarvetta. Tällä hetkellä osa Ohjaamoista toimii hallinnollisesti nuorisotoimen alla, osa työllisyyspalveluissa ja osa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden alla. Ohjaamo voi jatkossakin olla organisoituna työllisyyspalveluissa tai nuorisotoimessa. Olennaista on yhteinen ja jaettu ymmärrys tavoitteista. Kannustava rahoitus ohjannee tulevaisuudessa toimintaa tähän suuntaan.

Jatkossakin Ohjaamoissa on kyse yhteistyöstä valtion, aluehallinnon ja paikallishallinnon välillä

Tulevaisuudessa Ohjaamon organisointi ja toiminnan tarpeen arviointi kuuluvat selkeästi alueellisille ja paikallisille toimijoilla. Mitä tapahtuu valtion ja alue- sekä paikallishallinnon yhteistyölle? Mikä on valtion rooli? 

Hallitusohjelmassa todetaan, että osana nuorisotakuuta kehitetään Ohjaamoja. Nykyinen hallitus on vakiinnuttanut nuorten psykososiaalisen tuen ONNI-toiminnan ja yhteisen Ohjaamojen kehittämistuen KEHA-keskukseen. Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelmassa varattiin 13 miljoonan euron rahoitus kannustinmalliin, jolla vahvistetaan Ohjaamoiden moniammatillisuutta. Valtio tarjoaa jatkossakin kanavat yhteiseen kehittämiseen ja kokemusten vaihtoon sekä vuoropuheluun alueiden ja valtion välillä. Kehitämme Ohjaamoja tulevaisuudessakin yhteistyössä vahvistaen tietopohjaa, vertaisoppimista, osaamista ja verkostoitumalla!

Uudistusten keskellä voitaneen pohtia myös kauaskatseisemmin sitä, että tulisiko Ohjaamot vakiinnuttaa lainsäädännöllä, jolloin toiminnalle luodaan tilaa kehittyä. 

Johtava asiantuntija Janne Savolainen ja erityisasiantuntija Jani Lehto, työ- ja elinkeinoministeriö