Valtaosalla työttömistä on vastassaan monimutkaisia ja toisiinsa kytköksissä olevia työllistymisen esteitä, yksi tai useampia. OECD:n tutkimusraportin mukaan (2020) Suomessa näitä ovat erityisesti työkykyyn, kannustimiin ja työn hakuun liittyvät esteet. Erityisen vaikeaksi tilanteen kokevat ne ihmiset, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttöminä vuoden tai pidempään. 
Haasteenamme on, ettei avoinna oleviin työpaikkoihin löydy osaavaa työvoimaa. Työttömiä työnhakijoita oli syyskuussa 265 300, joista pitkäaikaistyöttömiä on 109 400. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja oli 170 300. Työpaikat ja tekijät eivät kohtaa.

Ongelma ei ratkea, ellemme pysty saamaan työelämän ulkopuolella olevia työelämään ja samanaikaisesti parantamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia työllistyä. 

Osa työttömistä on tilanteessa, jossa heidän työkyvyn tuen, hoidon ja kuntoutuksen tarvettaan ei ole tunnistettu riittävästi tai riittävän varhain eivätkä he saa tarvitsemiaan palveluja ja tarkoituksenmukaisia etuuksia. Tiedetään myös, että työttömien palvelut ovat toisistaan irrallisia eikä kokonaisuudesta vastaavaa tahoa ole määritelty. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltokaan ei pysty tarjoamaan riittäviä palveluja osatyökykyisille työttömille (Oivo, Kerätär 2018). 

Osatyökykyisten henkilöiden työkyky pitää tunnistaa nykyistä paremmin. Siksi TE-palveluista ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista pitää muodostaa yhtenäinen ja saumaton kokonaisuus, joka palvelee asiakasta. 

Nyt juuri on oikea hetki edetä. Parhaillaan valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen siirtoa hyvinvointialueille ja työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) lainsäädäntöä uudistetaan. Samoin poikkihallinnollisena yhteistyönä on käynnissä työllistymistä edistävien monialaisten palvelujen kehittämistyö.
Turvataksemme työttömien monialaiset palvelut näiden uudistusten valmistelu pitää tehdä tiiviissä yhteistyössä. 

Meneillään olevat uudistukset koskevat sekä rakenteita että sisältöjä. Jo nyt on käynnissä monia toimenpiteitä, jotka edistävät osatyökykyisten työllisyyttä ja työkykyä. Niitä toteutetaan hallituksen työkykyohjelmassa. Sen toimenpiteitä toteuttavat työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. 

Työkykyohjelmassa levitetään vaikuttaviksi todettuja toimintamalleja. Niiden avulla rakennetaan työkyvyn tuen moniammatillisia palveluja sosiaali- ja terveyskeskukseen. TE-toimistoissa työskenteleviä työkykykoordinaattoreita ja työhönvalmentajia on palkattu lisää. TE-palveluja räätälöidään osatyökykyisille työnhakijoille paremmin sopiviksi, ja myös työnantajia tuetaan rekrytoinnissa. Digitaaliset ratkaisut ja matalan kynnyksen palvelut yhdessä edistävät osatyökykyisten työnhakijoiden yhdenvertaista palvelujen saatavuutta. Asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistamisessa avainasemassa olevien asiantuntijoiden koulutukseen satsataan. Työllistävien julkisten hankintojen avulla lisätään uusia työpaikkoja. Yhteiskunnallisia yrityksiä perustetaan enemmän, kun uusi osaamiskeskus neuvoo ja ohjaa yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneita. Lisäksi perustetaan osatyökykyisiä suoraan työllistävä erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy.

Palvelujen saannin pitkittyminen lisää kustannuksia

Mikäli osatyökykyisten työnhakijoiden asemaa työmarkkinoilla halutaan pysyvästi parantaa, on heille suunnattuja palveluja määrätietoisesti ja järjestelmällisesti kehitettävä. Niitä on myös muotoiltava uudelleen. 

Mitä pidempään osatyökykyisen henkilön tarvitsemien palvelujen saaminen kestää, sitä suuremmaksi palvelutarpeet kasautuvat, työkyvyttömyyden riski kasvaa ja sitä kalliimmiksi ratkaisut tulevat. 

Työmarkkinoilla tarvitaan tukitoimia hyvin erilaisille henkilöille ja erilaisten työrajoitteiden takia. 
Osatyökykyisistä henkilöistä moni haluaa tehdä työtä, mutta ei ponnisteluista huolimatta työllisty. Osa heistä on tukitoimia saatuaan täysin työkykyisiä, osa pystyy tekemään vain räätälöidysti osan työtehtävistä. Kaikkien työpanosta tarvitaan.

Suomessa on kyettävä kehittämään rinnakkain julkista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää sekä avointen ja siirtymätyömarkkinoiden mahdollisuuksia. Monialaisia palveluja on rakennettava kokonaisuutena varmistaen palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus. Sitä on tehtävä yhteistyössä osatyökykyisten työttömien kanssa. 

Tuija Oivo, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö
Ritva Partinen, hankepäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö