FI SV

Työelämä 2020 -hanke: Työolobarometrin positiivista kehityssuuntaa pidettävä yllä

Työ- ja elinkeinoministeriö 12.3.2019 9.01
Tiedote

Tänään julkaistuista työolobarometrin ennakkotiedoista selviää, että palkansaajien kokemukset työelämästä olivat pääosin myönteisiä vuonna 2018, ja odotukset tulevasta ovat viime vuosina kääntyneet aiempaa valoisammiksi. Osallistuminen toimintatapojen ja prosessien kehittämiseen on lisääntynyt, ja vaikutusmahdollisuudet ovat kaikilla mittareilla kasvussa.

– On ilo huomata, että osallistuminen ja osaamisen kehittäminen ovat palkansaajilla kehittyneet pitkällä aikavälillä myönteiseen suuntaan. Näitä teemoja olemme edistäneet viime vuosina aktiivisesti, hankejohtaja Margita Klemetti Työelämä 2020 -hankkeesta kertoo.

Työelämä 2020 -hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut innostaa työpaikkoja kehittämään työelämän laatua tuottavuuden rinnalla. Keskeiseksi teemaksi on nostettu henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen työpaikoilla. Kehittämistyön tueksi hanke on koonnut laajan toimijaverkoston, joka on tarjonnut sekä työelämätietoa että -palveluita tarvitseville.

– Olemme myös valinneet vuosittaisia kärkiteemoja, kuten johtaminen ja luottamus. Niiden tiimoilta olemme tuottaneet materiaalia ja työkaluja työpaikkojen käyttöön. Tästä hyvänä esimerkkinä on Luottamustunti-työkalu, jonka avulla työtiimi voi käsitellä yhden tunnin ajan ohjatusti ja osallistavasti luottamukseen liittyviä asioita sekä kirjata ylös käytäntöjään, Klemetti mainitsee.

Työolobarometri on ollut hankkeelle tärkeä vuosittainen toiminnan suuntaaja, sillä se antaa kuvaa työelämän trendeistä ja nostaa esiin kehityskohtia. Barometristä käyvät ilmi myös työelämän vahvuudet, joiden varaan kehittämistyö rakennetaan.

Koordinoitua kehittämisohjelmaa kaivataan jatkossakin

Työelämä 2020 -hanke päättyy elokuussa, mutta työelämän kehittäminen jatkuu. Työn murros haastaa paitsi nykyisiä toimintatapoja myös toimintakulttuuria, joten uudistumista tarvitaan.

– Työpaikoilla kehitetään ja kehitytään ilman kansallista ohjelmaakin, mutta ohjelmallisella kehittämisellä voidaan vauhdittaa kriittisten teemojen edistämistä ja työpaikkojen kykyä uudistua. Tärkeää on myös hyvien kokemusten ja esimerkkien levittäminen. Niiden avulla madalletaan kynnystä lähteä uudistumaan, Margita Klemetti pohtii.

Suomessa on paljon työelämän kehittämiseen liittyvää tutkimusta ja osaamista. Eri organisaatioiden ja verkostojen yhteistyöllä toimintaan saadaan lisää voimaa. Valtakunnalliselle koordinaatiotyölle on tarvetta jatkossakin.

– Hankkeen toimijat ovat kokeneet hankkeessa mukanaolon tärkeäksi ja hyödylliseksi. Yhdessä on saatu enemmän aikaiseksi. Viime kädessä yhteistyöstä hyötyvät työpaikat, Klemetti arvioi.

Lisätietoja:

Margita Klemetti, hankejohtaja, Työelämä 2020 -hanke, TEM, puh. 029 504 7032

Mikä Työelämä 2020?

  • Perustuu vuoden 2011 hallitusohjelmaan ja kolmikannassa tehtyyn työelämän kehittämisstrategiaan
  • Hanke toiminnassa vuosina 2013–2019
  • 84 työelämätoimijaa, 15 alueverkostoa ja 13 toimialaohjelmaa
  • Ydinkumppaneina mm. kaikki työmarkkinajärjestöt, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus ja Business Finland
  • Perustana työelämän laadun ja tuottavuuden yhtäaikainen kehittäminen
  • Pyrkinyt mm. madaltamaan kynnystä työpaikoilla tehtävään kehittämistyöhön, tarjonnut tukea ja inspiraatiota, puhunut luottamuksen ja paremman johtamisen puolesta